Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kun lapsen läheisyys ahdistaa

Välillä minusta tuntuu, että olen lasteni käytössä 25 tuntia vuorokaudessa. Eli kyllä, tuntuu siltä ettei vuorokauden 24 tuntia riitä.

Kun menen suihkuun, sinne haluaa parhaimmillaan molemmat lapset ja molemmat koiramme mukaan. Onneksi lapset viihtyvät suihkussa.

Kun menen vessaan, Ruu muistaa samantien että hänelläkin on vessahätä ja Remun takia en tietenkään uskalla sulkea vessan ovea, että kävisin yksin. Remu tulee levittämään vessan kaappien sisältöä ja työntämään käsiään vessanpönttöön. Vessanharjaa säilytän tason päällä, ettei hän mene sitä sörkkimään.

Kun syön, kun nukun, kun koetan siivota, kun kirjoitan, kun meikkaan, aina on seuraa lapsista.



Kaikki keskeytyy miljoona kertaa, kun pitää kieltää Remua repimästä koiria hännästä tai kaivamasta viherkasveja ruukusta, työntämästä käsiä jauhoihin tai levittelemästä kaappien sisältöä. 

Viimeiset 1 v 2 kk 17 vrk olen nukkunut imettäen. Eli vauva kainalossa. Nykyään Ruu nukkuu toisella puolellani, koska hän halusi palata perhepetiin.

Kuulostaa varmaan monista muistakin teistä tutulta. Tätähän se elämä pienten kanssa on, varsinkin jos on kotiäitinä. 

Joskus on päiviä, kun vain äiti kelpaa. Tuntuu, että jos olen väsynyt tai migreenissä, lapseni vaistoavat sen ja liimaantuvat vielä enemmän minuun kiinni. He huomaavat, että koetan ottaa etäisyyttä ja tulevat kiinni kuin magneetit.

Välillä läheisyys ahdistaa. Otan itselleni aikaa töiden parissa iltaisin, mutta varsinkin Ruu tunkee väkisin seuraani ja koettaa tulla katsomaan, mitä teen. Kun sanon, että nyt äiti haluaa olla rauhassa, hän alka itkemään.

Itsestäni tuntuu joskus, että otan menolipun jonnekin enkä tule takaisin. Siis ajatuksena tietenkin vain. Rakastan lapsiani kuin hullu puuroa, mutta joskus vain saan heistä hetkellisen yliannostuksen.

Kaikista raskainta on silloin, jos joku meistä sairastaa ja joudumme sen takia olemaan viikon tai kaksi keskenämme kotosalla. Tai jos itse sairastan.

Tänään on sellainen aamu. Itse migreenissä, flunssaisena ja jäätävä univelka päällä. Kaikki menee vähän pieleen silloin, mutta ei voi muuta kuin sinnitellä.

Vaikka lapset touhuaisi keskenään, he kaipaavat huomiotani, he kerjäävät reaktiota eri asioihin. "Äiti katso, katso, katso! Onko hieno?" Olen välillä kateellinen miehelleni, joka saa päivät keskittyä aikuisten asioihin.

Onneksi suurin osa päivistä on parempia. Ja 110 % lapseni ovat elämäni valo ja tarkoitus. Mutta, no, joskus on vähän raskasta olla lasten elämän keskipiste. Ja 90 % päivistä en ole yhtään kateellinen miehelleni :)

Kuulostaako tutulta?

Tsemppiä kaikille univelkaisille äideille!

 

 

 

17 kommenttia

  1. No siis todellakin tuntuu tutulta. Viimeksi tänään olen vannonut että nyt loppuu imetys, kun vauveli on roikkunut koko yön rinnalla ja hampaita puskee (lapsi 1 v 3kk). Yksi kokonainenkin nukuttu yö tekisi ihmeitä. Mutta illalla taas ei jaksa alkaa taistelemaan nukutusta joten saa nähdä.

    VastaaPoista
  2. Ensin hirmuinen valitus ja sitten "kuitenkin kaikki on ihanaa en ole kateellinen miehelle"..Hahah..

    VastaaPoista
  3. Kirjoitit sen mitä myös tunnen, tai uskalsin myöntää sen tunteen vasta kuukausi sitten. Olen ollut vähän yli vuoden kahden lapseni kanssa kotona. He ovat aika lailla sinun lastesi ikäisiä.

    Eniten koen ahdistusta siitä että olen alkanut syksyn myötä enemmän ja enemmän kaivata omaa aikaa ja pientä hetkeä hengähtää. Ja kahden keskistä aikaa mieheni kanssa meillä ei juuri ole, sitäkin kaipaan. Ihan pienetkin hetket olisi mukava piristys, ja osaisi nauttia lasten läheisyydestä taas täysillä. Oman ajan puute on todella vaikea sanoa ääneen. Miksi?
    Kuten myös tavallasi kerroit, minullekin lapset ovat elämässä se tärkein ja ilman heitä ei mikään olisi samanlaista. Mutta joskus toivon silti..
    Kiitos tekstistäsi <3

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa erittäin tutulta!! Maailman rakkaimpia mutta kumpa saisi olla pari tuntia päivisin irti ja samoin nukkua rauhassa yönsä. Aika aikaansa kutakin. Helmikuulle ajattelin risteilyä ilman perhettä. Siihen mennessä pitää saada vauva 10kk juomaan nokkamukista tms. kun on tähän asti ollut vain tissimiehiä. Yöimetyksen onneksi lopetin 9kk iässä.

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa. Selasin muutama päivä sitten puhelimeni kuva-arkistoa parin vuoden takaa. Kuvissa oli mitä kauneimpia ja iloisempia, energisiä lapsia. Muistan, kuinka ahdistunut itse olin juuri silloin, kun niitä kuvia otettiin. Yksi niistä on otettu autossa. Lapset juoksivat aina jo pihalle vastaan, kun tulin töistä. He kiipesivät autoon kuskin paikalle syliin. Tuntui, ettei mikään, mitä annoin riittänyt, kuin he olisivat olleet aivan kaikkialla.
    Jatkuva läsnäolo ahdisti.
    Siltikin, vaikka kuinka tiedän, että lapset ovat vain lainaa ja kohta mennyttä. Omissa menoissaan maailman tuulissa.

    VastaaPoista
  6. Ei muutako kolmatta lasta ootellen;)

    VastaaPoista
  7. Kohtakolmentytönäiti17. marraskuuta 2017 klo 14.58

    Niiin tuttua! Voimia!♡

    VastaaPoista
  8. Minun pitää kyllä kommentoida eri tavalla kuin edelliset..omaa aikaa luonnollisesti tarvitsee kaikki,mutta minua ahdistaa äidit,jotka sanovat että "omat lapset ahdistaa".
    Ja sinulla kuitenkin mies joten periaatteessa saat omaa aikaa päivittäin.Ja tarvitseeko lapselle sanoa että "äiti haluaa olla yksin"??ei lapsi voi ymmärtää että äidin pitäisi olla hänestä erossa.Ymmärrän hyvin että itku tulee.
    Tosi on,että hyvä että joku uskaltaa kirjoittaa vaikeista aiheista mutta tämä on kuitenkin tabu.Hoida lapsesi marisematta nainen,et sinäkään halua kuulla kuinka ahdistit vanhempiasi!Vielä aikuisenakaan!

    VastaaPoista
  9. Itse taas kommentoisin tähän vähän eri tavalla. Äiti saa kaivata omaa aikaa, jokainen tarvitsee sitä.

    Mutta sen sijaan, että äiti vain valittaisi siitä, niiin toivoisin jokaisen tekevän jotain asialle.
    Lapsi ei mene rikki siitä, että aloitetaan unikoulu ja lopetetaan vaikka yöimetys. Hyvin todennäköisesti hetken päästä kaikki nukkuvat paremmin ja äiti voi paremmin kun saa nukkua yöt hyvin. (Ja unikoulun tulokset eivät tule muutamassa yössä,eli ei heti kannata luovuttaa).

    Äiti voi sanoa lapselle, että isä hoitaa nyt, kun äidillä on muuta tekemistä. Kukaan ei pakota hyppimään lasten mukaan jatkuvasti. Kun lapsen elämä muuten on kunnossa,ei pienet pettymykset kaada maailmaa.

    Ihanaa Miia kun varasit teille miehesi kanssa yhteisen lyhyen matkan. Se aivan varmasti tekee hyvää teille kaikille. Jos joku ikävöi, ei kenenkään elämä kaadu siihen.

    VastaaPoista
  10. Höpö, höpö!
    Jos ei lasten läheisyys koskaan ahdista, ei ole kyllä ehtinyt olla tarpeeksi kauaa ja tarpeeksi läsnä ja lähellä omia lapsiaan. Tai on kokonaan lapseton.
    Jos sitä viettää aikaa sen puolisonsakin kanssa, vaikka hän olisi kuinka rakas ja ihan itse valittu, monta päivää ja yötä ihan liki ja koko ajan yhdessä, ihan varmasti jossain vaiheessa tekee mieli mennä edes eri huoneeseen. Vaikka käydä vessassa ihan vaan yksin.
    Mielellään sitä viettää aikaa ystäviensä kanssa, mutta

    VastaaPoista
  11. Kannattaa pitää mielessä kun lisää lapsia haluat ?

    VastaaPoista
  12. En kyllä ymmärrä. Olethan kuitenkin päättänyt olla kotiäitinä? Voi herranjestas.

    VastaaPoista
  13. Oi, miten hyvä aihe! Meillä vipeltää 1koululainen ja lisäksi vajaa 2v, 3v ja 4v lapset. Hoidan heitä kotona ja tunnistin tuon tunteen josta puhut. Minun mielestä negatiivisistakin tunteista pitää voida puhua ääneen ja sinä osasit tehdä niin kivan rakentavasti. Mä olen nyt vasta alkanut kaipaamaan omia hetkiä, ja tänään uskalsin sanoa sen ääneenkin.. Minä riemu käydä hissukseen ostoksilla ihan yksin vain itseä varten. Toiset kaipaa yksinoloa useammin kuin toiset, ja minusta sekin on tosi fine jos siitä saa voimavaroja jaksaa olla lapsille täysillä läsnä. <3

    VastaaPoista
  14. No minä olen varmaan sitten poikkeus kun lapset ei ole ahdistaneet..2v,4v,6v ja esikoinen 12v.
    Mies kylläkin toisinaan mutta se onkin ihan eri asia..

    VastaaPoista
  15. Kiitos! Olipa kiva kuulla että osasin sanoa sen rakentavasti <3

    VastaaPoista
  16. Ei kaikkea tarvitse ymmärtää, kiitos kuitenkin kun kävit kommentoimassa, ja halusit ilmaista ihmetyksesi :)

    VastaaPoista

Kiitos käynnistä ja kommentista :)

Vanhemmat tekstit