Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Mistä kaikesta toinen lapseni jää paitsi?

Olen havahtunut miettimään tätä useasti. Esikoisemme Ruu on pian 4 vuotias, ja sai olla ainut lapsemme 2 v ja 8 kk ajan.

Mitä kaikkea teimme Ruun kanssa, mistä kuopuksemme, 1 vuotias Remu ei ole päässyt samalla tavalla nauttimaan?

Ruun kanssa olin arjessa paljon ihan kahdestaan. Nukuttiin päikkäreitä usein ihan kainaloittain, koska Ruu ei viihtynyt vaunuissa. Kun hän alkoi olla kiinnostunut leluista ja ympäristöstään aktiivisesti, minä lueskelin hänelle vauvojen kirjoja ja näytin sieltä kuvia: "ankka", tämä on "koira" tässä on "vauva". Koira sanoo vuhvuh, ankka sanoo kvaak ja vauva hymyilee.

Kun Ruu pystyi istumaan, aloimme opettelemaan pottailua vaipan vaihdon yhteydessä. Ruu istui potalla ja minä näytin kirjoja.

Istumisen sujuessa hienosti otimme mukaan myös palapelit. Ruu teki taitavasti 1-2 vuotiaiden palapelejä jo 8 kk iässä. Harjoittelin hänen kanssaan eri muotoisten palikoiden työntämistä omiin reikiinsä.



Kävimme vauva-uinnissa koko perheen kesken puolen vuoden iässä. Tosin Ruu ei siitä ihan hirveästi nauttinut, jätimme sen lopulta viidennen kerran kohdalla kesken. Ruu kävi vauvana ja vuosikkaana myös muskarissa.

Opetin Ruulle ihmisten kasvojen osien nimiä, samoin kuin kehonosia.

Nyt kun Remu on 1 v 2 kk, yhtäkään palapeliä ei ole taidettu tehdä. Muutaman kerran olen muistanut harjoitella palikoiden työntämistä paikoilleen.

Ruumiinosia ei ole käyty läpi, pari kertaa olen koettanut näyttää hänelle tässä on nenä ja tässä silmä. Remulla ei ole harmaata hajuakaan siitä, mitä sanoo pöllö tai lammas, tai että mikä on peukalo, mikä on keskisormi. Pottailua on kokeiltu ehkä 10 krt.

Remu ei ole ollut muskarissa eikä vauva-uinnissa.

Miten muilla? Saako teidän tokat ja kolmannet lapset vähemmän sitä kädestä pitäen asioiden opettelua, kuin mitä esikoinen sai?

Me ollaan aika vähän Remun kanssa ihan kaksin kotona. Lauantai-aamuisin Ruu menee luistelemaan isänsä kanssa, ja silloin me ollaan kahden. Mutta nytkin Remu nukahti päikkäreille :D

Mitenhän tää vaikuttaa lapseen vai vaikuttaako mitenkään?

Toisaalta Remulla on jotain, mitä Ruulla ei ollut. Hänellä on sisarus, joka on läsnä 24/7 ja jonka kanssa hän saa touhuta ja opetella kommunikointia ja tapoja. Sehän on ihan korvaamatonta, eikä Remu osaa kaivata sitä mistä hän on jäänyt paitsi. Minua itseäni ne vain häiritsee :)



Muita samojen ajatusten kanssa?

Seuraa myös Facessa! Nyt aamun keskusteluna siellä se, miten väärin voikaan ymmärtää toisen hymiöt!

11 kommenttia

  1. Täällä ollaan painiskeltu aivan samojen ajatusten kanssa. Meillä lapsilla ikäeroa 2 v 4 kk. Tuntuu että tätä nuorempaa pitää edelleen ihan vauvana verrattuna isompaan sisareensa tämän ikäisenä (1 v 3 kk).

    VastaaPoista
  2. Meillä on kolme lasta ja ihan sama juttu! Esikoisen kanssa oli ihan erilailla mahdollisuudet 100% läsnäoloon ja yhteiseen tekemiseen ja asioiden opetteluun. Toisaalta kun pienemmät imevät oppia isosisaruksilta, niin oppivat ainakin mun kokemuksen mukaan ihan hyvin asioita, joitain jopa nopeammin (meidän keskimmäinen sanoi "äiti" jo 5kk iässä), jotain hitaammin, mutta melkein uskallan väittää, että 3v taidoissa ei ole enää juuri mitään eroa riippumatta lapsen sijainnista sisaruskatraassa. Noi harrastusjutut on kyllä vähän harmi, mutta lapset arvostavat varmasti paljon enemmän vanhempaa, joka on läsnä, kuin jatkuvaa suorittamista.

    VastaaPoista
  3. Kyllä paikka sisarussarjassa vaikuttaa, mutta erilaisia positiivisia puolia on varmasti jokaisessa "sytymäpaikassa". Voi olla, että esikoinen saa enemmän juuri tuota läsnäoloa kahden kesken aikuisen kanssa, kuopus taas voi syntyä perheeseen siinä kohtaa, jossa taloudellista vaurautta ja vakautta on eri tavalla. Sisarruksista voi saada oikeanlaista sosiaalista puustoa jne.

    Mutta nyt kun tiedostat nuo "kuopat", voit toki panostaa vähän juuri noihin asioihin. Lukea kirjaa tai tehdä palapelejä tai nimetä kehonosia.

    VastaaPoista
  4. Hän on poika. Siksi osa taidoista kehittyy eri tahdissa. Älä syyllistä itseäsi. Sisarussuhde on melkein parasta mitä hän saa ja sisko opettaa kyllä paljon taitoja veljelleen.

    VastaaPoista
  5. Hei! Lopussa tulit aivan oikeaan johtopäätökseen: Remulla on jotain, mitä Ruulla ei ollut. Sisarus on parhaimmillaan uskomaton opettaja, seura, halikaveri ja sparraaja. Isompi sisarus on jotain, mihin omat vanhemmat eivät kykene. Siksi kai ihminen on rakennettu niin, että esikoisen ympärillä pyöritään piirissä kahden (tai useammankin :)) aikuisen voimin ja seuraavat saavat sitten erilaista huomiota. Esikoisetkin tarvitsevat huomionsa, koska jostakin niitä esimerkkejä täytyy löytyä. Itse olen miettinyt usein esikoisuutta myös siltä kannalta, että ensimmäisen kanssa kaikki on uutta ja opeteltavaa. Että esikoinen on koekaniini, harjoitustyö ja seuraavat saavat nauttia koulutetummista vanhemmista.:) Asioita kannattaa ja pitää ajatella, mutta huonoa omaatuntoa ei kannata ottaa, vaikka lasten elämät muodostuvat alusta asti erilaisiksi.

    VastaaPoista
  6. Ihan samoja ajatuksia! Meillä ikäero 2,5v. Vauva nyt 8kk. Havahduin tuossa esikoisen vauvakirjaa täyttäessä, että hän on jo 8kk iässä näyttänyt kirjoista asioita kysyttäessä yms. Ei vauvan kanssa ole nyt ollut samalla tavalla mahdollisuuksia lukea kirjoja... ja monia muitakin asioita olen miettinyt. Mutta näin niistä lapsista ja sisaruksista kehittyy erilaisia :)
    Et ole siis yksin ajatustesi kanssa :D

    VastaaPoista
  7. Samaa pohdin usein, meillä keskimmäinen on jäänyt paljosta paitsi. Kukaan ei muistanut opettaa sille värejä, tai eläimiä ja pukemaankin oppi päiväkodissa. Kolmas lapsi saa taas varmaan hieman enemmän huomiota, koska isommat sisarukset ovat "jo" 3 ja 4 vee. Kuitenkin siis niin isoja, että leikkivät paljon keskenään, viihdyttävät vauvaa tai äiti ehtii höpötellä vauvalle.

    VastaaPoista
  8. Niin tuttuja ajatuksia! Meillä 3v6kk esikoinen ja 1v1kk kuopus. Juurikin kirjojen lukeminen ja eri asioiden nimeäminen jäänyt liian vähälle ainakin äidin mielestä.

    VastaaPoista
  9. Meillä Remun kanssa samanikäinen pikkuveli ja isoveli täyttää nyt 3v. Aivan samoja ajatuksia olen käynyt läpi oikeastaan nuoremman syntymästä lähtien. Kuinka hän ei ole saanut nauttia juuri noista äidin kainalossa nukutuista unista tai nukahtaa syliin ja nukkua siinä niin kauan kun nukuttaa. Kertaakaan ei ole käyty vauvajoogassa tai muskareissa eikä meillä nuoremmalla ole vielä oikeastaan omia "kavereita" ollenkaan kun leikkii sujuvasti isoveljen kavereiden kanssa (jotka ovat kyllä olleet isoveljen kavereita jo vauva-ajoista lähtien). Usein olen miettinyt asiaa siitäkin näkökulmasta kun monesti ajatellaan, että sisaruksilla olisi täysin samanlainen kasvuympäristö. Ehkä se fyysinen ympäristö joo, mutta ei koko sanan merkityksessä. Ei todellakaan ole ollut samanlainen kasvuympäristö ainakaan meillä. Mutta kai sekin on rikkaus, ovathan lapsetkin erilaisia ja varmasti ehtivät nämä toiset ja loputkin oppia kasvojen osat ja palikoiden muodot.

    VastaaPoista
  10. Voi että, kuulostaa niin tutuilta ajatuksilta. Ja tuon lisäksi tulee mietittyä, mistä isompi jää paitsi, kun hälle ei enää ole samalla lailla aikaa kuin ennen. ...Mutta niin kuin sanoit, eiköhän tuo sisaruus tuo molemmille kuitenkin paljon enemmän nyt ja tulevaisuudessa kuin nuo asiat, mistä huolehditaan. Lisäksi, niin kuin kirjoittelit, nuo pienemmät tosiaan oppii muita juttuja esikoista nopeamminen (sosiaalisuus, liikkuminen, syöminen...) isompia apinoidessaa. <3

    Ekaa kertaa heitän tänne muuten kommenttia. Aloin seuraamaan sun blogia esikoisen ollessa vauva (synt. 3/14). ...Ja toinen lapsukainen meillä on samalla 2v8kk ikäerolla, mikä teidän sisaruksilla on. Tosi mukava blogi ja lasten samanikäisyyden vuoksi aina meille ajankohtainen. :D :)

    VastaaPoista
  11. Höpsistä,älä nyt tuollaisia murehdi ja syyllistä itseäsi.Tuskinpa Remu mahtaa muistaa ja kaivata tuollaisia asioita varhaisvauva-iältään kun ei edes tiedä niitä tapahtuneen.Tärkeintä mahtaa maailmassa olla vasta nyt ja tulevaisuudessa tuo ihana iso-sisko ja rakastava perhe ympärillä. Ihanaa alkutalvea ja joulun alusaikaa teidän koko perheelle♡☆

    VastaaPoista

Kiitos käynnistä ja kommentista :)

Vanhemmat tekstit