Uusi tatuointini!

 Kävin toissapäivänä ottamassa tatuoinnin pohkeeseen! 


Tämän ajan varasin hiukan lyhyemmällä varoitusajalla, kuin edellisen jota odottelin reilut puoli vuotta. Seuraan muutamia tatuoijia instassa ja jos heillä tulee sopiva aika (esim peruutusten takia) niin he ilmoittelevat siellä storyissa näistä ajoista. 





Vaikeinta oli päättää, mihin kohti tämän haluaisin, koska on monta paikkaa, jossa se olisi mielestäni kaunis! Päädyin kuitenkin pohkeeseen ja se on mun silmääni täydellinen. 





Aikaa tatuoinnin kanssa meni noin kaksi tuntia kaikkine valmisteluineen. Sattui hiukan enemmän, kuin tuo edellinen kuvani. Kuulemma siksi, kun nuo ääriviivat tekee enemmän kipeää, kuin tuollainen värittäminen! Tämäkin hyvä tieto kaikille, joita pelottaa se tatuoinnin aiheuttama kipu. Tietysti eri kehonosissa on erilainen tuntoherkkyys ja jokaisella ihmisellä vielä omansa. 






Kuva on siis väritön, mutta näyttää nyt punertavalta kun iho on niin verestävä. 

Nyt vain parannellaan, rasvataan ja pidetään hyvää huolta kuvasta.





Seuraava varattu aika mulla on muistaakseni marraskuulle. Se on samalle tekijälle kuin tuo edellinen värikuvani, ja silloin on tarkoitus ottaa taas värikuvaa, jos tatuointivärejä on normaalisti tarjolla ja käytössä. (Niitä on kielletty tänä vuonna ja ensi vuoden alusta kuulemma taas poistuu värejä) 



Kuva maksoi 370 euroa varausmaksuineen, ja sen teki Tutatattoo Turussa. Ja ei ole mainos, maksettu ihan normaalisti! :) 



Kuulumisia meidän Voimaperheet- valmennuksesta

 Aloitettiin Voimaperheet- valmennus tammikuussa, koska oli jo pidempään tuntunut, ettei omat vanhemmuuden keinot ihan riitä meidän keskimmäisen kanssa. Hermot oli usein tiukalla ja tuli korotettua ääntä harva se päivä ja tuntui, ettei itsekään käyttäydy kovin rakentavasti. 



Se, miten itse vanhempana käyttäytyy, ottaa varmasti usein mallia sieltä omasta lapsuudesta. Sieltä on opittu toimintamalleja, jotka varsinkin tunnepurkauksien aikana helposti puskee esiin. Koen, että meidän keskimmäinen on tosi herkkä, ja pahimmillaan omalla toiminnallani voin olla haitaksi hänen tunne-elämän kehitykselleen. Se on yksi syy, miksi hain tähän valmennukseen. 






Meillä on nyt 4 viikkoa takana, ja koen valmennuksen tosi hyödylliseksi! Onhan monet asiat siellä sellaisia, joita itsekin voisi järkeillä, mutta jos voin saada oppia siitä, miten tulla paremmaksi elämäni tärkeimmässä roolissa, niin ehdottomasti otan tilaisuuden vastaan. Kukaan meistä ei ole täydellinen vanhempi, siitä on mielestäni hyvä aloittaa. 


Kun hyväksyy, että itsellä on vanhempana paljon opittavaa, on avoimempi näkemään virheitä omassa käytöksessään. Ja näin pystyy sitten parantamaan! 


Tässä valmennuksessa käydään aina yksi viikko yhtä teemaa, esimerkiksi viime viikolla opeteltiin, miten suhtautua lapsen vinkumiseen ja tällä viikolla opetellaan, miten saadaan siirtymistilanteista sujuvampia. 


Toki ei elämä silti muutu kuin taikaiskusta. Ei ainakaan mun hermot aina kestä, ja vaikka tietää, että nyt pitäisi keksiä jotain fiksua sanottavaa niin tulee kiukuteltua :D Mutta oon parantanut älyttömästi! 


Olin kuullut valmennuksesta paljon hyvää ja suosittelen itsekin jo näiden 4 viikon perusteella. Meillä on vielä monta viikkoa jäljellä, mutta oon tosi tyytyväinen. Jos teillä on haasteita 3-5 vuotiaan kanssa, ja teidän kunnassa on neuvolassa tarjolla Voimaperheet - valmennusta, niin kannattaa kysäistä siitä. Tämä vaatii toki sitoutumista itseltäkin, eihän kukaan opi ilman opettelua. Mutta tosiaan, elämäni tärkein "ammatti", niin miksipä ei sen eteen näkisi vaivaa tullakseen paremmaksi. Ja helpottaa arkea tosi paljon, kun riitely lapsen kanssa vähenee :) 




Pienellä muutoksella iso vaikutus sisustukseen!

 Sain vihdoin tehtyä muutoksen, jota olen jo kauan jahkaillut. Meidän käytävällä on lasten kuvia seinällä, ja niissä kuvissa on jostain syystä mustat kehykset. Ne on häirinnyt mua jo kauan, ja nyt sain vaihdettua ne puisiin!


En muista, oliko meillä mustia varastossa ennestään ja en ole viitsinyt ostaa uusia silloin, kun laitoin kuvat seinälle. Vai olenko silloin kenties ajatellut, että mustat kehykset käy siihen ihan kivasti tuomaan ryhtiä tai jotain. No nyt kun olen niitä siinä kohta vuoden katsellut, niin ei ne miellytä sittenkään silmää.


Tein Remun huoneessa muutoksia ja siitä vapautui kehyksiä. Nyt sain nämä paikalleen! 



Heti paljon parempi. Tässä tilanne ennen:







Ja  nyt näyttää tältä:








Lopputulos on paljon sopivampi tuon kaapin kanssa, samoin kehykset sopii kattoon ja lattiaan kauniisti.


Vielä haluaisin maalata tai tapetoida nuo seinät. Saisi lisää tunnelmaa ja kodikkuutta! Ehkä se on seuraava askel! 

Meillä muuten mies hoitaa aina maalaamisen ja tapetoinnin. Ei siksi, etten minä osaisi - vaan minulla ei riitä kärsivällisyys tehdä työtä hyvin :D




 

Suosittua