Lifestyleblogi

Vauvalle ostoksilla ♥


Olen ostanut suurimman osan masuvauvamme Jokken vaatteista käytettynä ystävältäni Kristalta , jonka pikkuinen poika on syntynyt kesällä :) Joitakin hankintoja on tullut tehtyä myös Facebookin vauvanvaatekirppiksiltä, mutta onhan me jotain uuttakin sinne lipastoon hankittu vauvaa varten :) 





Jokke saa sitten jossain välissä talvea päälleen esimerkiksi tällaisia ihanuuksia:





Ihkut Kappahlin Newbie-pökät. Tämä panda on siis pyllyn puolella :)





H&M söpö pingviini-collaripuku




Lindexistä ylisuloiset villaiset pöksyt :)




Jotenkin pappakalsarimainen puku H&M:n valikoimista.





Ehkä Jokke voisi kotiutua vaikka tällaisessa kokonaisuudessa synnäriltä? ♥


Rv 33+0

Ihan meinasin jo unohtaa, että tänään tulee taas yks viikko täyteen! :) Eli nyt alkaa rv 34, jolloin vauva on jo yleensä reilusti parikiloinen, ja pituuttakin 40 senttiä! Jalkapohjatkin ovat tässä vaiheessa jo 6-7 sentin pituiset. Huh huh, melkoinen vonkale siellä mun sisällä nyt asustaa :D



Tällä viikolla koettiin eka kertaa vauvan hikka :) Makoilin illalla sohvalla, pää Jussin sylissä ja Jussin käsi mun vatsalla. Mahassa tuntui tasaiseen rytmiin pikkuinen liike usean minuutin ajan. Molemmat sitä omissa ajatuksissamme ihmeteltiin, ja yhtäkkiä tajusin et "Sillä on hikka!" Jussikin oli miettinyt juuri, et kuin se voi noin tasaiseen rytmiin siellä potkia? Mut hikkahan se sit oli :) Näillä viikoilla lähteiden mukaan vauvoilla on hikkaa ja se auttaa vauvan keuhkoja valmistautumaan hengitykseen.



Eilen olin neuvolassa. Kaikki oli kunnossa: sf-mitta 30,5, eli keskikäyrän tuntumassa vauveli kasvaa. Verenpaineet on edelleen matalalla, niinkuin mulla on koko raskauden ollut. Vauvan sydänäänet kuului hienosti ja paino on nyt mulla noussut noin 9,5 kiloa. Turvotusta on alkanut olemaan eri tavalla kuin ennen: aamulla on tyynynjäljet naamassa ja lakanoista kyljessä, kun käyn ulkoilemassa niin haskojen resorit painaa jäljet ranteisiin. Levottomat jalat vaivaa edelleen ja päänsärkyä on yhä paljon, samoin kuin niska-ja hartiavaivoja. Ulkoilemaan onneksi pystyn hyvin, koska mulla ei ole mitään selkävaivoja vieläkään, ja ne puukoniskuilta tuntuneet kivut tuolla alakerrassa ovat myös vähentyneet!







Tuo kuva on viime perjantailta, eli 32+1. Paita on se Mamamiasta saatu Mama Licious Holly Nell! Se on kyl ihana päällä. Yllätin Jussin viemällä sen heti työpäivän jälkeen leffaan ja Arnoldsin bagelille & donitsille, vähä niinku treffit olis ollut :) Taisi odottavalla äidillä tehdä mieli Arnoldsin herkkuja?



Nyt mä menen pötköttämään; viime yönä vaeltelin taas ympäri taloa kun ei saanut nukuttua noilta jaloilta ja päältä ja kuumakin oli :D Silloin on helpompi jättää Jussi edes nukkumaan rauhassa ja mennä itse sohvalle pyörimään. Saiskohan Jekusta ja Punkista päiväleposeuraa? :)







Vaivaamaton leipä (Ja vaivattomin kotona tehty leipä ikinä?)

Säästin joitakin vuosia sitten Me Naiset- lehden, koska siinä oli mielenkiintoni herättävä leipäresepti. Menikin aika kauan, ennenkuin sain oikeasti aikaiseksi kokeilla tuota ns. vaivaamattoman leivän reseptiä, mutta kylläpä kannatti! Nyt sitä on tehty pariin otteeseen, ekalla kerralla menin ihan pelkillä vehnäjauhoilla, ja toisella kerralla kokeilin sekaan ruisjauhoja ja grahamjauhoja. Molemmilla kerroilla leipä onnistui tosi hyvin!







Tässä täysin vehnäinen versio



Suosittelen kokeilemaan, leivän teko on nimittäin tosi helppoa, ja lopputulos on mukavan rapsakka! Toki leivontaan täytyy asennoitua tällaisen pitkään kohotettavan limpun kanssa ihan uudella asenteella: Valmista ei tule tunnissa tai parissa :)

Resepti siis kopioitu Me Naisista:


Vaivaamaton vehnäleipä



Valmistusaika: 10 minuuttia + kohotus- ja paistoaika





8 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
1 1/2–2 tl suolaa
1/4 tl kuivahiivaa
4 dl kylmää vettä





Sekoita kulhossa jauhot, suola ja hiiva. Lisää vesi ja
sekoita nopeasti sekaisin käsin tai lastalla, älä vaivaa. Peitä kulho
kelmulla ja jätä huoneenlämpöön 12–18 tunniksi.





Levitä leivinliina työpöydälle, ripottele liinalle
jauhoja ja kaada taikina päälle. Painele taikina tasaiseksi levyksi,
jotta ilmakuplat tyhjenevät. Käännä taikinalevyn reunat keskustaan kuin
taittelisit nenäliinan. Ripottele taikinan päälle jauhoja ja kääri
liina löyhästi taikinan ympärille. Jätä kohoamaan vielä kahdeksi tunniksi.





Laita kannellinen pata tai kattila uuniin ja säädä uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Paistoastiaksi käy mikä
tahansa uunikestävä kattila tai pata.





Kun uuni on kuuma, ota kattila uunista ja kumoa taikina
siihen. Älä säikähdä, vaikka leipä näyttää epämääräiseltä
taikinakasalta. Se tasaantuu paistuessaan.





Nosta kansi kattilan päälle. Paista puoli tuntia. Ota
kansi pois ja jatka paistamista vielä noin 20 minuuttia. Kypsä leipää
kumisee, kun sitä koputtaa. Kumoa leipä ritilälle jäähtymään.





Vinkki! Voit käyttää jauhoina hiivaleipäjauhoja, täysvehnäjauhoja tai sämpyläjauhoseosta. Voit korvata
kolmanneksen jauhoista ruis- tai grahamjauhoilla.


 


 




Ja tässä versiossa osa graham- ja ruisjauhoja





 

Lyhtyjä rakennusjätteistä

Raksan jäljiltä on kaikennäköistä palikkaa ja pulikkaa yhä nurkissa pyörimässä. Onneksi niitä ei kaikkea tarvitse roskiin heittää; lyhyistäkin palikoista voi askarrella kotiin jotain kivaa. Minä tein pari lyhtyä terassille toivottamaan vieraita tervetulleiksi :) Ps. Jussi auttoi kokoonpanossa, kun tarvittiin ylimääräistä käsiparia :)





Lisätään punainen nauha ripustusta varten.




Ensimmäisen lyhdyn materiaalit näkyvät tuossa: vanerilevyä, listan pätkiä ja koivun tuohta.





Valmis! :)


Toinen, järeämpi lyhty syntyi lyhyistä pätkistä, joita jäi yli terassin kaiteesta:




Pintaan Tikkurilan Supi-saunasuojaa, jota oli jäänyt entisen kotimme tarpeista yli, ja ripustusta varten juuttinaru.























Mama Licious -arvonnan voittaja on löytynyt & alennuskoodi MamaMia-verkkokauppaan!

Julkistin viime viikon sunnuntaina MamaMia.fi-verkkokaupan  kanssa yhteistyönä järjestämäni arvonnan Mama Licious- äitiys- ja imetysvaatteista, ja arvonta on nyt suoritettu.

Osallistujia oli yhteensä 30 kappaletta, ja Random.orgin avulla voittajaksi arvottiin osallistuja järjestysnumerolla

2 eli nimimerkki Eve Liina! Laittelen sulle sähköpostia :) Onneksi olkoon!


Kiitokseksi kaikille osallistumisesta MamaMia-verkkokauppa antoi vielä alennuskoodin sivuilleen, joten käykäähän katselemassa, jos sieltä vaikka jotain kivaa löytyisi pikkujouluihin tai pukinkonttiin! :)
Alekoodina toimii siis pesanrakennus10, ja sillä saa 10 % alen koko valikoimasta. Koodi on voimassa su 1.12. klo 24 asti! Minä ainakin olen tykännyt noista vaatteista niin paljon, että voin lämpimästi suositella! :)


Eka joululaulu radiosta bongattu! :)

Ja sehän oli aivan iki-ihana Whamin Last Christmas! <3 Mä niin tykkään siitä biisistä, jo ihan pikkuflikasta asti tykkäillyt! Ja kun kerta nolojen tunnustuksien pariin päästiin; nyt mulla soi tässä taustalla Antti Tuiskun Lämmin lumi peittää maan :D

Meille joulu on kotiin hiipimässä pikkuhiljaa. (Mun mielestä pikkuhiljaa, mutta moni antijouluihminen saisi varmaan päänsärkyä jo tästäkin jouluisuudesta.) Kynttilät, tekstiilien vaihtaminen punaisiin, lyhtyjä kuistilla.. Niistä se tunne mun mielestä hiljalleen tulee. Ja tietysti meillä on niitä koristevaloja ollut jo toista kuukautta! Ne on vaan näin pimeänä vuodenaikana niin kiva piristys.











Pöllölyhty viime joulukuun Tukholman reissulta.


Meidän lempikaupasta Ikeasta haettiin punainen matto olohuoneeseen, samoin sohvatyynyt vaihtui punaisiin.
Maton kanssa kävikin tuuri: Sen alkuperäinen hinta oli 149, mutta nyt se oli tarjouksessa 79! Punainen käy aika mukavasti harmaan kaveriksi näin talvella :) 







Punainen käy hyvin myös mustan takan kanssa samaan kuvaan


Ensimmäisen joulukukan toi kyläilemään tullut ystävä :)







Alakerran vessassakin on vuodenajan mukaiset somisteet:









Lisäksi wc:n ikkunan väliin on päässyt valosarja :)




Punkin ja Jekun uusi lempilelu löytyi kahdella eurolla Siwan alehyllystä: Angry Birds on menestys koirienkin maailmassa :) Se pitää hauskaa ääntä kun sitä puree ja kestänytkin melko hyvin terrierien hampaissa!




Punkki on vihainen vihaiselle linnulle :)


Ja Punkin uusi lemppari päivystyspaikkakin on ehkä hieman talvinen tunnelmaltaan: Maljakossa on lehtikuusen oksia ja vanhan, roskiksesta kaivetun tuolin päälle on päässyt viltti sekä lampaantalja.




Siellä on kiva makoilla Jekulta pöllityn pallon kanssa :)





Jekku koettaa tuijottamalla saada pallon takaisin :D





Tj 56 ja matkakuumetta

Eli enää tasan 8 viikkoa laskettuun aikaan! :) Jee! :)

Nyt alkaa raskausviikko 33, ja jäljellä jäävä pieni pätkä tuntuu tosi lyhyeltä. Iltaisin tulee ihme ajatuksia. Esimerkiksi seuraavanlaisia fiksuja juttuja on tullut pohdittua:

Miten meidän parisuhde muuttuu? Apua, meillä on ollut niin kivaa ihan tälleen kahdenkeskenkin, miten vauvan tulo muuttaakin kaiken? Miltä meidän vauva näyttää? Onko sillä tummat hiukset? Entä jos synnytyksessä meneekin jotain pieleen? Missä me synnytetään, kun Salo olisi ilmeisesti joku baby-friendly-hospital ja Tyksin osastosta saattaa olla puolet juuri silloin suljettuna, kun lähtö tulee? Miten kävelytän kahta koiraa ja vaunuja? Yks ilta mietin, että onkohan pikkuJokke pureskellut siellä masussa jonkun paikan rikki, kun masu yhtäkkiä illalla levisikin ihan eri muotoiseksi? :D Siis ei tietenkään sillä ole hampaita ja ei tietenkää pure, mutta kun sitä massua tarkkailee niin paljon, niin kaikkea tulee mieleen :D



Viime vuonna tähän aikaan odottelin Pariisin matkaamme, ja toissavuonna oltiin lähdössä joulun alla Kööpenhaminaan. Tämän joulun alle ei ole mitään reissua tiedossa, mutta kovasti tekisi mieli edes vaikka Riikaan tai Tukholmaan! Molemmissa on varmasti kaupat täynnä ihania joulujuttuja ja hienot joulutorit.. Tukholmassa olenkin joskus joulun alla vieraillut, mutta Riika on kokonaan käymättä.





Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto olisi Pietari. Miljoonakaupunki ja loppujen lopuksi niin lähelläkin, eikä ole tullut koskaan vierailtua. Ja on varmaan kaunistakin :)





Toisaalta, tässä ei yhtään tiedä milloin vauva alkaakin haluta ulos masusta, joten ehkä parempi malttaa vaan pysyä kotimaan kamaralla ja tehdä joku reissu sitten vauvan kanssa? Katsotaan, maltanko odottaa vai alanko ehdottelemaan Jussille jotain minireissua ;)

Vointi ei ole helpottanut yhtään! Luulin itseasiassa jo hetken, että alkaako ns.terveitä päiviä olemaan enemmän, mutta sitten minut palautettiin maan pinnalle; Viimeisestä kymmenestä päivästä on YKSI ollut särytön! Loput enemmän tai vähemmän päänsärkyä. Magneettikuviin siis polilta kehotettiin, mutta toistaiseksi olen itse vielä jarrutellut ja sanonut, että voin odottaa ja katsoa jos tämä menisi ohi kun vauva syntyy.


Painoa on nyt rv 32+0 mennessä tullut 9,5 kiloa alusta, ja jännityksellä odotan, milloin ihan uusi kymmenluku vaa'alla rikkoutuu :D Tuota sekapäänsärkyä lukuunottamatta vointi on ollut hyvä; ei selkäsärkyjä, ei närästytsä, ei ummetusta, ei pahoinvointia, ei mielialanvaihteluita. Ja vauvakin potkii ainoastaan mukavasti, ei vieläkään yhtään häiritsevän kovasti :)

Tekisi mieli käydä otattamassa ammattilaisella masukuvia muistoksi tästä ajasta, mutta se on niin kallista lystiä, että pitää hieman harkita. Esimerkiksi eräältä paikalliselta kuvaajalta kyselin hintoja, niin kymmenen koevedosta ja oikeudet yhden kuvan käyttöön; 160 euroa! Auts! Voi olla, että palkkaan ruokapalkalla Jussin kuvaajaksi ja tyydyn kotikutoisiin kuviin :)

Meille sateli tänään ensilumi, ja kuvittelin aamulla päässäni, kuinka kiva on lähteä Jekun ja Punkin kanssa rauhalliselle ulkoilulle tuonne lumiseen maisemaan. Toisin kuitenkin kävi! Jekku ja Punkki olivat molemmat sitä mieltä, että kotona sisällä lämpimässä makoilu voittaa kylmän ja hieman märän maan :D Punkki alkoi oikein tärisemään kun pääsi ulos :D Siellä on ehkä aste pakkasta :D Voi pieniä. No, se aamukävely jäi lyhyeksi ja yritetään ehkä iltapäivällä uudestaan :) Sitä ennen on taas neuvolakäynti, ja minun pitäisi täyttää vielä omat tietoni ja fiilikset raskaudestani netissä olevaan palveluun, jossa kulkee tiedot ilmeisesti neuvolan ja sairaalan välillä raskauden etenemisestä. Sinne voi käsittääkseni kirjata myös omia toiveita synnytyksesä, mutta niitä mulla ei edelleenkään ole.. Ainut toive on, että vauva tulee ulos terveenä ja myös minä pysyisin mahdollisimman hyvin kasassa synnytyksessä :)

Mammamuotia ja Mama Licious arvonta!

Sain ihanan yhteistyömahdollisuuden Mamamia verkkokaupan kanssa! Mamamia.fi on siis odottavien ja imettävien naisten verkkokauppa, ja sain tilaisuuden valita heidän valikoimistaan muutamia äitiys/imetysvaatteita, ja lisäksi vielä järjestää teille lukijoillenikin mahdollisuuden voittaa heidän valikoimastaan mieluisen Mama Licious vaatteen!

Arvonta on voimassa viikon, sunnuntaihin 24.11. puoleenyöhön. Ilmoittelen sitten onnelliselle voittajalle :)

Arvontaan voi osallistua jättämällä tähän tekstiin, tai Facebookkiin tämän julkaisun alle kommentiksi, minkä Mama Licious vaatteen heidän verkkokaupastaan valitsisit :)

Jos kommentoit tämän tekstin alle, muista jättää yhteystietosi! :) 

Minä valitsin heiltä seuraavat tuotteet:

Eli Mama Liciouksen valikoimista, valitsin Mitsy Mary- mekon,  Sail- ja Holly Nell-paidan. Otettiin Jussin kanssa kuvat musta noissa vaatteissa, ulkona olisi tullut ihania kuvia, mutta hei, MIKÄ tuo myrsky tuolla pihalla oikein on?? :D Ehkä otetaan myöhemmin lisää, ulkona on vaan niin paljon kivempi valo kuin sisällä :)




Mama licious Holly Nell-paita





Mama licious Sail-paita











Mama licious Mitsy Mary-mekko









Nyt siis kommentoimaan odottavat ja imettävät lukijani! Miksei muutkin, eipä noista kaikista vaatteista edes huomaa, että ne ovat imetys/raskaus-vaatteita :) Esimerkiksi nuo kaikki valitsemani vaatteet sopivat sekä odotus- että imetysaikaan, mutta mun mielestä ne on kaikki niin kauniita, että ei niitä arvaisi imetykseen sopiviksi :)

Ja arvontaa saa jakaa omissa blogeissa! :)



Mahavauvan Isä

Mulla on käynyt mieletön onni, että olen tavannut aikanaan Jussin. En ennen häntä haaveillut perheen perustamisesta, ennemminkin ajattelin, että ei välttämättä omalle kohdalle lapsista tulisi ikinä osa unelmia.



Tykkäsin kyllä pikkulapsista, hauskojahan ne oli ja olen aina tullut niiden kanssa hyvin juttuun. Kuitenkin vasta Jussin ja minun suhteen syvennyttyä alkoi tuntumaan siltä, että tässä voisi olla sellainen ihminen, kenen kanssa haluaisi ehkä omiakin lapsia.








Tutustuttuamme Jussi otti koirat nopeasti omakseen, ja koirat Jussin. Sekin on aika tärkeää silloin, kun koirat ovat jokaisessa päivässämme mukana aamusta aamuun. Vähempää, kuin täydellistä omistautumista, olisi vaikea silloin katsoa sivusta. Lisäksi Jussin luonteen tuoma turvallisuuden tunne sai luottamaan tähän suhteeseen niin paljon, että yhteinen tulevaisuus alkoi oikeasti jossain vaiheessa tuntumaan todelta. Tähän astisessa elämässäni olen aina kärsinyt luottamuspulasta ja itsekin käyttäytynyt vastuuttomasti, ajatellen, ettei mikään kuitenkaan kestä.


Ja kun sitten alettiin lasta viime talvena yrittämään, oli minulla tosi iso pelko sisimmässä, ettei lasta saataisikaan. Olen kuitenkin jo yli kolmenkymmenen, ja tiedän lähipiiristä, ettei lapsia aina tuosta vain "saada", heitä oikeasti joskus tehdään ja kovalla työllä tehdäänkin. (Edit: Tarkoitan tässä juurikin sitä, että lapsia ei aina saa helposti alkuun. Väärinkäsitysten välttämiseksi tämä tarkennus.) Kun kuukautiseni viimein jäivät pois, meni vielä monta päivää, ennenkuin uskalsin tehdä testin, koska pelkäsin niin paljon negatiivista tulosta, kuukautisten alkamista ja sen tuomaa pettymystä.




Nyt meidän kahden vauva on kuitenkin jo aika varmoilla vesillä, ja h-hetki lähestyy huolestuttavaa tahtia :) Raskausviikkoja on tänään 30+3, eli alle kymmenen viikkoa laskettuun aikaan! Meillä vietetään tulevan isän kanssa isänpäivää pienimuotoisesti, eli tein hänelle kirjeen, jossa kerroin tunteistani, ja teen meille kivan brunssin mm.itse paistamallani leivällä. Myöhemmin iltapäivällä mennään päivälliselle Jussin isän luokse, ja loppuilta vietetäänkin sitten ihan kotona, pieniä askareita tehden :)
Omalle isälleni, tulevalle Jokken ukille, olen jo toivottanut hyvät isänpäivät, ja ehkä ensi vuonna sitten askarrellaan jotain pikkuvauvan kanssa :)


Hyvää Isänpäivää kaikille iseille, sekä masuvauvaa odottaville iseille :)

Ei ole meidän talon miehillä helppoa..

Ei siinä vielä nimittäin mitään, että minä olen paksua paksumpana, mutta nyt tuo meidän talon toinen neiti on valeraskaana! Punkki murisee, ärisee, inisee, itkee, tekee pesää ihan joka paikkaan, ja yrittää nukkua yöt naamani päällä. Ainuita hetkiä jolloin sillä näyttäisi olevan helpompi olla, ovat lenkkeilyt. Tiesittekö, että valeraskaus-oireita on koirilla hoidettu aikanaan rajoittamalla juomista ja syömistä? Ei tulis mieleenkään tehdä tuon oloa vielä hankalammaksi pitämällä sitä nälässä tai janoisena...! Onneksi moista ei nykyään enää suositella.

Koirien valeraskaus on ilmeisesti luontainen jäänne ajoilta, jolloin koirat elivät villeinä laumoissa, ja lauman kaikki naaraat osallistuivat johtajanaaraan pentujen hoitoon, myös imettämällä. Tällaisen teorian luin jostain. Toisilla narttukoirilla kun tihkuu maitoakin nisistä tänä aikana! Punkilla ei ole sentään sitä näkynyt..On luonto aika ihmeellinen ja kummallinen :)







Oma, ihan aito raskauteni on suunnilleen yhtä vaivaista kuin Punkillakin. Levottomat jalat vaivaavat öisin pahemmin kuin ikinä, ja tämä hankaloittaa tosi paljon nukkumista. Ensin en saa unta niiden takia, ja sitten kun yöllä joutuu nousemaan vessassa käymään, on uudestaan nukahtaminen vaikeaa kun taas jalkoja pakottaa. Tätä jalkojen levottomuutta oli mulla jo jonkin verran ennen raskauttakin, mutta kyllä raskaus on selkeästi pahentant oireita. Vaiva on ilmeisesti neurologinen, ja liittyy dopamiinin erittymisen häiriöön. Pakottavaan tunteeseen auttaa jalkojen liikuttelu, ja siksi kai tuo nimitys "levottomat jalat".


Harkkasupistuksia tulee yhä varsinkin yölliseen aikaan. Tai sitten vaan huomaan ne makuulla ollessani paremmin. Ja vauvan liikkeet tuntuu edelleen mukavasti, kun se ilmeisesti on jotenkin vaihtanut asentoaan siellä yksiössään :)


Jekku on ollut tosi ihana ja virkeä :) Se tuntuu olevan elämänsä voimissa! Vaikka pikku papparainen on jo 11 vuotta! Jekku jaksaa innostua joka ikinen kerta lenkille/ulos lähdöstä, ja sisällä ollessa se haluaisi leikkiä vaikka koko päivän :) Ihana koira kaikenkaikkiaan. Ja Punkin murinoista ja ärinöistäkään Jekku ei jaksa välittää, yrittää niistä huolimatta saada Punkkia leikkimään :)





Jekun uudeksi lempileluksi on muodostunut tuo vauvalle kierrätyksenä saatu lelu, jonka se kaivoi muovikassista jo ennenkuin me ehdittiin kissaa sanoa.. Tuossa on sellainen naru, josta vetämällä koko lelu alkaa tärisemään, ja sitä Jekku on nyt viikkoja jaksanut vedellä :D







Huomenna on 30 viikkoa odotusta täynnä, eli alkaa raskausviikko 31 :) Meillä onkin neuvola huomenna, eli pitkästä aikaa mitataan kohdun mitta ja verenpaine ja tietty virtsa testataan. Parin viikon päästä olisi ensimmäinen perhevalmennuskin, jossa aiheena olisi synnytys, kivunlievitys, lapsivuodeaika ja imetys. Luultavasti koetetaan mennä ainakin tuohon ekaan kertaan käymään. Synnytysvideo siellä varmaankin katsotaan, näin olen kuullut kokeneemmilta :)

Hyvää pyhäinpäivää! :)

Oletteko viettäneet pyhäinpäivää tai halloweenia? Mulla oli jossain välissä syksyä haaveena, että oltais pidetty halloween-tuparit :) Tykkään halloweenin ajatuksesta, kaikkien hauskojen tarjoiltavien tekemisestä ja siitä pukeutumisesta. No, se sit jäi tämän sairastelun takia, ei oikein voi alkaa pitämään tupareita jos oliskin just sinä päivänä migreeni.

Onneksi uusia halloweeneja tulee ja ehkä ensi vuonna meille tulee sitten pukeutuneita vieraita ja syödään kamalia herkkuja ja juodaan myrkytettyä boolia ;) Tänä vuonna tyydyin sitten tekemään meille Suklaajuustokakun, jonka ohjetta mukailin Pirkan ohjeesta. Lisäsin siihen itse vähän minttua aromiksi ja vähän vaniljasokeria ja tavan sokeriakin taisi mennä enempi kuin alkuperäisessä ohjeessa... :D Sen päälle sitten värkkäsin aamulla vähän suklaakoristeita, joista tuli ihan kamalan rumia :D Mutta sehän käy sitten vähän niinkun halloweeniin, eiks vaan ;)

Jussi laitteli siinä samalla eteisen ja kodinhoitohuoneen välisen oven paikoilleen, nyt eteinen näyttää taas astetta valmiimmalta.




Eteisen lattialla makaa harkkoja odottamassa, että kokeillaan niitä olohuoneen tv-tason alle :)


Tällä viikolla sain käsiini Kelan äitiyspakkauksenkin! Ihanaa :) Musta siellä oli tosi paljon kivoja vauvanvaatteita, ja olin yllättynyt kuinka iso se ylipäätään onkaan. Itse kyllä ainakin esikoista odottaville voin suositella ottamaan paketin pakettina rahan sijaan, (kun sen saa valita, joko paketti tai 140 euroa). Tai ainakin nyt tuntuu siltä, katsotaan olenko samaa mieltä vuoden päästä jos suuri osa paketin sisällöstä jääkin käyttämättä :D




Äitiyspakkaus 2013. Tuo haalarikin on niin söpönen :)


Joken huone on nyt saanut verhot ikkunaan, ompelin tuollaisen kapan siitä verhokankaasta, jonka jo aiemminkin esittelin. Kapan lisäksi metristä kangasta riitti hyvin kahteen pikku tyynyynkin.













Toissapäivänä meillä vaihtui taas raskausviikko, eli nyt elellään viikkoa 30 :) Tää viikko on nyt jotenkin ollut mulle vähän henkisesti vaikea, alkaa ahdistamaan tämä kotona oleminen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähyys ja kaikki. Yöunet on nykyään ihan hukassa, saatan herätä kahden aikoihin ja valvoa seuraavat kolme tuntia pyörien. Vaikuttaiskohan virikkeiden vähyys, ettei unta riitä? Toisaalta odotusaikana unettomuuden sanotaan liittyvän myös siihen, että kroppa jotenkin valmistautuu tuleviin vähäisiin uniin?? Luulis, että sen kannattais ennemmin valmistautua niihin nukkumalla nyt erityisen hyvin? :D




Jokken huoneen seinälle ripustettiin kolme koukkua, joissa nyt vielä lelut toistaiseksi odottelevat :)


Vauva on kääntynyt, se muljahti yks päivä masuun poikittain, ja nyt liikkeet tuntuu jotenkin paljon paremmin kuin ennen :) Vauva oli tähän asti masussa pää alaspäin, ja nyt kun se on tuolleen poikittain, niin sen liikkeet näkyy tuolla kyljessä tosi hyvin :) Ja eka harjoitussupistuskin tuli! Tai ainakin luulen niin: Ensin tuntui sellainen outo kiristävä tunne, ja kohta koko kohtu vetäytyi yhtäkkiä sellaiseksi vauvanmuotoiseksi, eli sen pikku makkaran muodot oli siinä masussa esillä :D Tätä kesti ehkä puoli minuuttia, ja kohta masu olikin hiljalleen palautunut takas palloksi :) Hassua! :)


Kuistilla on valmistauduttu talveen laittamalla vanhaan puulaatikkoon kanervia, sammalta ja havuja. Ja niiden keskuuteen tietysti jouluvalosarja, kuinkas muuten :)












Tässä vielä muutama kuva makuuhuoneesta. Tuossa näkyy nyt nuo meidän lukuvalot, jotka roikkuu  molemmin puolin sänkyä. Lisäksi noissa kuvissa näkyy nyt se verhoratkaisu, mihin päädyttiin: Eli koko seinän pituudelta menee pimentävää verhoa, ja niiden lisäksi valoverhot. Ollaan tykätty verhoista tosi paljon, ne tuo sellaista hotellimaista tunnelmaa makkariin :)