Lifestyleblogi

Rakennusprojekti aloitettu - Projekti Ketunnokka

Tänään meillä oli ensimmäinen tapaaminen talon rakentamisen tiimoilta.

Olemme siis ostaneet reilu vuosi sitten tontin täältä Liedosta, ja nyt, kun entinen kotimme on myyty ja muutto hoidettu, pääsemme uuden projektimme kimppuun.

Projektin nimi on Ketunnokka. 

Ketunnokka

Kun ostimme tontin, meidän piti antaa sille nimi. 

Koska tonttiamme ympäröi kettuun liittyviä katuja ja tienpätkiä, eli sieltä löytyy kaikenlaista ketunkoloa ja muuta, halusin nimeksi jotain kettuun liittyvää.

Koska tonttimme on pitkänmallinen, kuin hiippalakki, siitä tuli mieleen ketunnokka. Ehdotin sitä miehelleni, ja tadaa, tontillamme on nimi :D Pitäähän elämässä vähän huumoria olla ;)

Kuvituksena vanhoja kuvia edellisen talon rakentamisesta. 

Tällä kertaa emme aio rakentaa omin käsin.



Aloituspalaveri

Tänään tapasimme Ketunnokalla myyjämme. 

Esittelimme hänelle paikan, vaihdoimme ajatuksia asiasta ja sovimme seuraavan palaverin.

Meillä on tietysti jo paljon asioita mielessä tulevasta kodista ja sen pohjasta. Tulen kertomaan näistä kaikesta pikkuhiljaa täälläkin, sitä mukaa kun asiat etenee! :) 

On ihana alkaa suunnittelemaan uutta kotia. 

Minulla on jo yksi pohja piirrettynä ruutupaperille, olen sitä jo vuoden säilyttänyt, kun piirsin sen toiveideni pohjalta itse. 

Se ei tietenkään tule olemaan lopullinen pohjamme, vaan ihan ideoita antamassa ja on siinä moni asia paikallaankin! :) 

Luultavasti noin kerran viikkoon tai parin viikon välein tulen kertomaan meidän edistymisestä nyt alkuun, kun ollaan suunnittelun asteella. 

Tervetuloa seuraamaan myös instaan!




Pahnanpohjimmaisen 3 kk kuulumiset

Meidän ihana Tilda on jo hiukkasen yli 3kk vanha, ja eilen meillä oli Tiltsun neuvola.

3 kk neuvolassa vauva saa rokotuksia, ensimmäistä kertaa piikkeinä, sekä toisen satsin suun kautta otettavaa rota-rokotetta.

Oli kyllä ihan hirvittävää pidellä vauvaa paikallaan, kun hän itki piikitystä :( 

Ja sen jälkeen se katse, kun hän katsoo silmiin ihan kuin kysyen, miksi äiti annoit satuttaa minua? :'(

Oli omakin itku lähellä!

Mutta rokotukset otetaan tottakai, vaikka ne sattuu.

3 kk pituus ja paino

Tilda oli nyt 6536 grammaa painava (syntyi 3,7 kg) ja 61,5 cm pitkä (51 cm). Päänympärys oli 40,5 cm

Jos näitä verrataan edellisiin, eli 2014 syntyneeseen Ruuhun ja 2016 syntyneeseen Remuun, niin aika samoissa mennään Remun kanssa, Ruuhun on selkeä ero.

Remu 3 kk paino 6580 g, pituus 60,8 cm.

Ruu  3kk 7365 g, 61 cm.

Ruun painossa näkyy, kuinka paljon hän roikkui rinnalla.. Melkein kilo enemmän kuin näillä kahdella samassa iässä!

Remun yöt olivat tuohon aikaan levottomia, kun Remu treenasi yötä myöten kääntymistä, mutta Tilda nukkuu suht hyvin.



Ainut, joka Tildaa vaivaa, on masuun kertyvä ilma. Mutta ei hän tykkää siitäkään, jos käännän hänet yöllä vatsani päälle, jotta ilma lähtisi pois. Hän alkaa heti itkemään ja häiriintyy selvästi hänen unensa keskeyttämisestä.

Rokotuksista tuli kuumetta viime yönä ja nousin 4 aikaan yöllä antamaan hänelle lääkettä, mutta muutoin hän ei öisin itkeskele.

Tilda on pääasiassa naureskeleva, kova seurustelemaan ja iloinen tyttö. Aivan hillittömän ihanaa tämä vauvavuotemme alku on ollut!

Kiinteisiin tutustumaan

Aiomme aloittaa kiinteisiin tutustumisen jo pian 4 kk tullessa täyteen.

3 kk neuvolassa rokotukset

Tämä siksi, että Remullahan on allergioita, ja minulla, joten jonkinlainen taipumus allergiaan on olemassa ja kai nykyään suositellaan, että kiinteitä silloin aloitellaan 4-6 kk välissä.

Niinpä näin sitten meilläkin, mutta ihan pienillä maisteluannoksilla mennään, ja ihan pikkuhiljaa edeten.


Kun lapsen allergia ei näy allergiatesteissä - suolioireinen allergia lapsella

Remun vauvavuosi oli itkuinen. Hän oli huono nukkuja ja oksenteli kaaressa maitoa. Hän kasvoi hitaasti. Vauvan kakka oli järkyttävän hajuista ripulia, jota tuli useita kertoja joka päivä.

Lääkärit eivät koskaan maininneet, että Remulla voisi olla allergiaa. Imetysdieettiä ei neuvottu edes silloin, kun Remu sai kananmunaa maisteltuaan voimakkaan ihoreaktion.

Lapsen jatkuva ripuli

Kun vauva kasvoi taaperoksi, oksentelu loppui, mutta ripuli jatkui. Ajattelin aluksi, että kai se johtuu imetyksestä, ettei ulosteesta ole tullut kiinteää.

Kun imetystä oli enää kerta tai pari päivässä, kakka oli yhä löysää ja sitä tuli 5-8 kertaa päivässä, ajattelin, ettei tämä voi olla normaalia. Aloitimme maitohappobakteerien käyttämisen, mutta eivät ne auttaneet suolioireisiin.

Sellaisia iso-oireita Remulla ei enää tullut kananmunasta, niin kuin oli vauvana tullut. Ajattelin, että hän on jo siedättynyt kananmunalle.

Atooppisen ihon yhteys allergiaan kiellettiin lääkärissä

Lääkäri oli silloin Remun ollessa vauva, sanonut, että Remun atooppinen iho ei johdu allergiasta, vaan se on oma asiansa ihan erikseen.

Remun jalkojen ihon oireilun yhteys allergioihin kiellettiin allergiasairaalassa kokonaan, vaikka koetin sanoa, että ihan kuin jalat olisi huonommat, kun hän on syönyt esim makaronilaatikkoa.

Vaikka imetys loppui noin 1 v 4 kk iässä, ei tilanne normalisoitunut.

Päätin kokeilla jättää kananmunan pois. Vatsa rauhoittui jonkin verran, mutta ei vielä täysin, eikä ihokaan parantunut. Jätimme myös maidon pois, ja Remun kakkaaminen väheni kertaan päivässä, ja jalkojen iho parani kokonaan.

Edelleenkään emme saaneet kiinteää kakkaa, mutta jo pelkästään jatkuvan ripuloinnin lopetus oli helpotus. Muutamassa viikossa poika alkoi näyttävän saada lihaa luiden ympärille, ja hänelle alkoi jopa tulla söpösti massuakin!


Soija yllätti

Koska vältimme nyt maitotuotteita, koetimme käyttää korvaavia elintarvikkeita. Maidon "korvikkeina" on paljon kaikenlaista onneksi tarjolla, niistä löytyy mm. kaurapohjaisia tuotteita, soijatuotteita ja riisituotteita.

En osannut arvata, että soija olisi yksi Remun allergioista. Tämä selvisi, kun olimme jäätelöllä, ja otimme Remulle soijapohjaisen jäätelömaun. Ei mennyt puolta tuntiakaan, kun poika alkoi vimmatusti raapia pyllyään. Katsoin housuihin, ja pojan alavartalo oli täynnä kutiavaa näppyä. Äkkiä kortisonia iholle.

Tämän jälkeen liityinkin Facebookissa Allergialapset - ryhmään. Sieltä huomasin, että monelle maitoallergiselle myös nauta aiheuttaa oireita. Ja tämä huomattiin pitävän paikkansa myös meillä. Kun Remu söi naudan jauhelihaa sisältäviä ruokia, jalat oireili ja ripuli kiihtyi.

Allergialääkärille jälleen

Vieläkään meillä ei ole löydetty kaikkea pahiksia. Epäilen yhdeksi aiheuttajaksi maissia, koska kun Remu sai allergialääkärillä määrättyä, maissipohjaista maitohappobakteeria, hänen jalkansa menivät nopeasti huonoiksi.

Lääkärissä otettiin verikokeet, mutta niissä ei näy mitään. Ei enää edes sitä kananmunaa, joka aiemmin, eli vauvana, näkyi.

Tästä lääkäri sanoikin meille jo, ettei suoli-oireiset allergiat näkyisi välttämättä verikokeissa lainkaan.

Mutta kun tuttaville kertoo, ettei Remun allergiat näy testeissä, siitä tulee vähän vainoharhainen olo. Allergia, joka ei näy testeissä, just! Vaikka en tiedä, ajatteleeko kukaan oikeasti niin.

Mitään sinänsä uutta ei lääkäristä saatu, mutta seuraavaksi menemme taas puolen vuoden päästä juttelemaan seurantafiiliksellä näistä.

Välillä tapahtuu vahinkoaltistuksia, kun sitä vain unohtaa, ettei poika saa syödä vaikka nakkeja, joita hän aiemmin söi. Onneksi naudattomia nakkeja ja makkaroita on, ja päästiin makkaranpaistoonkin.



Remu ei vielä itse oikein ymmärrä, miksi hän ei saa syödä kaikkea mitä ennen. Vältämme kahviloita ja muita ruokailutilanteita, joissa kävisi niin, ettei Remulle ole mitään sopivaa. Onneksi vegaanisia tuotteita on entistä enemmän tarjolla!

Allergiat aiheuttavat jonkin verran päänvaivaa, kun koetamme varmistaa, että poika saisi kuitenkin kaiken kasvuun tarvittavan. 

lapsen ripuli ja suolioireinen allergia


Esimerkiksi minulle oli yllätys, ettei meidän suolassa ole lainkaan jodia - olen vaan valinnut jonkin suolamyllyn hyllystä, ja se olikin joditonta.

Ja jodia taas muuten saisi juuri niistä tuotteista, jotka Remulla on pois. Niinpä tähän täytyy kiinnittää huomiota, ja ostaa sitä jodioitua suolaa!

Toivottavasti jonain päivänä vielä tulee ihan oikesti kiinteä kakka. Enpä olisi aikanaan arvannut, että kirjoitan kakasta näin paljon blogiini, mutta toivottavasti tästä on jollekin hyötyä, ja joku muu äiti siellä osaa yhdistää lapsensa ripulin suolioireiseen allergiaan.

Jos haluat laittaa kysymyksiä asiasta, minut saa kiinni facesta tai instasta tai maililla :)




Meidän rivarin keittiö

Kaupallinen yhteistyö Veken Kaluste

Terveisiä meidän uuden kodin keittiöstä! 

Täällä on talon myynnin vuoksi jo muutama viikko asustettu, ja koska keittiö on perheellämme kovassa käytössä, laitettiin se ensimmäisten joukossa asuttavaan kuntoon.


Meillä kävi asuntoa saadessamme tuuri, koska keittiön kaappien ovet ja lattia on vaihdettu juuri ennen muuttoamme, joten pääsimme aika siistiin ja valoisaan keittiöön asumaan! :)

Entisen kotimme pöytä oli niin iso, ettei tullut kuuloonkaan raahata sitä tänne, ja uusi ruokailuryhmä meille kotiutui Vekestä.




Valitsin tänne aivan täydellisesti sopivan Fox Syli valkoisen 4- hengen ruokailuryhmän.

Tuolien jalat ovat kestävää metallia ja istuinosa yhtenäistä muovia. Tuolit ovat tosi miellyttävän kuppimaiset istua.

Tuolien puhdistaminen lapsien ruokailujen jälkeen on ollut helppoa, kun mitään saumoja, liitoksia tai kulmia ei ole! Ihan hirmu hyvä seikka, jota en ole aiemmin tullut ajatelleeksi. 

Kauniin ruokaryhmän kasaaminen oli helppoa ja onnistui hyvin yksin minultakin! :)

Keittiössämme ei ollut astianpesukonetta, kun muutimme, joten se oli ostettava.

Fox syli ruokailuryhmä Veken kaluste

En tosiaankaan jaksa alkaa pesemään käsin meidän astioita. Keittiö pysyy siistimpänäkin kun saa likaiset astiat heti koneeseen.

Ruokaryhmän taakse pienelle seinänpätkälle laitoin hyllyn, joka oli ennen meillä lastenhuoneessa.

Nyt siihen pääsi kahvikupit, jotka näin käyvät samalla osaksi sisustusta. 

Verhoa ei ole vielä(kään) ommeltu, olen vain kiinnittänyt sen tuonne nipsuilla :)

Valaisin on entisestä kodistamme, se on aika iso tähän tilaan mutta pidän siitä, niin se sai jäädä.

Helppohoitoinen matto haettiin tätä keittiötä varten outlet-myymälästä. Meillä ei ollut mitään mattoa, joka olisi kooltaan ollut tähän sopiva.

Suurin käytännön ero entiseen keittiöön on induktiolieden puutos. 

Sitä on kyllä ikävä. Remu rämppää noita lieden nuppeja ja induktiolieteen tottuneena tuntuu, että veden kiehuminen kestää ikuisuuden. Mikrokin meiltä vielä puuttuu, mutta se käydään kun vain ehditään.

Kaappitilaa täällä on hyvin, ehkä jopa enemmän kuin meillä ennen oli. Näkymät keittiöstä on sisäpihalle, ja tästä on hyvä katsoa lasten leikkejä pihalla ja itse tehdä samalla ruokaa! Plussaa siitä.


fox syli ruokailuryhmä veke

Tällainen siis keittiömme tässä väliaikaisessa kodissa. 

Seuraavaksi esittelen olohuoneemme, johon teimme heti seinän maalausta ennen sisäänmuuttoamme.

Tule seuraamaan myös instassa! :) 









Jos et jaksa enää kantaa vauvaa uneen, kokeile tätä! + Alekoodi

Kaupallinen yhteistyö Lullame

Kun vauva pääsee illalla yliväsyneeksi, hän saattaa huutaa väsymystään tuntikausia ennen kuin nukahtaa kunnolla.

Joskus vauva nukahtaa vain kantamisen avulla - tämä on vanhemmille tosi raskasta, kun ilta toisensa jälkeen hytkyttelet tai kannat vauvaa, että hän nukahtaisi.

Jotkut käyttävät hytkyttelyyn jumppapallon päällä pomppimista. Meillä on näiden menneiden vauvavuosien kannettu olkapäällä ja kaukalossa.

Sekään ei helpota asiaa, että monesti vauva havahtuu unestaan, kun liike loppuu, ja näin huutaminen alkaa uudelleen. Todella raastavaa.

Sain reilu kuukausi sitten testiin kotimaisen keksinnön, tuudittavan Lullame - vauvanpatjan. 

Patjan idea on, että se sijoitetaan tavalliseen pinnasänkyyn, mutta se tuudittaa liikkeellään vauvan uneen, eikä vanhempien tarvitse hytkytellä kaikkia iltoja, ja näin ilta vapautuu rentoutumiseen ja omaan aikaan.

Patja liikkuu keinuen ylös- alas, ja jäljittelee tällä tavoin liikettä, joka on vauvalle tuttu jo kohdusta. 

Liikkeen nopeutta pystyy säätämään, ja kaikki ohjaus tapahtuu helposti puhelimeen ladattavan appin kautta tai lisävarusteena saatavalla kaukosäätimellä. Meillä oli käytössä puhelimella ohjaus, ja se tuntui luontevalta, koska en halua ylimääräisiä laitteita säilytettäväksi :)

Patjaa voi halutessaan tietysti käyttää myös ilman tuudittavaa ominaisuutta, ja nopeasti kuivuvan päällisen voi irroittaa pesuun.

Patjan pinta on suunniteltu niin, että sen läpi ilma kulkee esteettä, ja näin se on turvallisempi kuin tavallinen vauvanpatja. 

Lullame vauvanpatja kokemuksia

No miten Lullame toimi meillä?

Tilda on ollut hyväuninen vauva, sen olen kertonut täällä ennenkin.

Mutta meilläkin on ollut niitä iltoja, kun Tilda on päässyt jostain syystä yliväsyneeksi. 



Silloin hän vaan huutaa, ei kelpaa mikään muu kuin kantaminen, eikä siinäkään uni tule ihan helpolla, mutta huutaminen sentään loppuu.

Näihin iltoihin Lullame oli todella iso apu! 

Laskin Tildan patjalle ja laitoin sen käyntiin, eikä mennyt kauan, kun vauva jo rauhoittui.

Joinain kertoina hän rauhoittui parhaiten, kun kiedoin hänet trikoovilttiin kuin kapaloon, ja sen jälkeen laitoin Lullame- patjalle rauhoittumaan.

Meillä Tilda ei koskaan nukkunut koko yötään tällä patjalla, vaan käytin sitä juurikin näihin hankaliin nukahtamisiin, joihin tarvitsin apua.

Meillä nukutaan siis perhepedissä, ja kun Tilda heräsi ensimmäiseen syöttöön, hän jäi viereeni sen jälkeen jatkamaan uniaan :)

Ja olin kyllä yllättynyt, kun patja todella auttoi niin hienosti!

Kun hän heräsi patjalta, hän ei ollut enää yliväsynyt ja huutava, vaan tämän jälkeen sain hänet normaalisti nukkumaan ja huuto oli poissa.


koliikki itkuinen vauva

Kenelle uskon Lullamesta olevan apua?

Uskoisin, että Lullame on iso apu juuri sellaisiin perheisiin, joissa vauva kaipaa hytkyttelyä tai kantamista nukahtamisen tueksi.

Tämän patjan avulla hytkyttely voi jatkua vaikka koko yön, ilman että vanhempien tarvitsee siihen osallistua! Vauva jatkaa tyytyväisenä uniaan ja vanhemmat saavat levättyä.

lullame vauvanpatja

Jos itkun takana on kipuja tai sairaus, niin silloin tämä ei varmaankaan ole ratkaisu. 

Mutta monelle vauvalle itsenäinen nukahtaminen on vaikeaa, ja siihen tämä on hyvä apu! 

Jos haluaa testata, olisiko Lullamesta apu teidän vauvalle, tähänkin löytyy ratkaisu!

Lullame - patjan saa tilattua kotiin myös edullisesti 14 päivän kokeilujakson ajaksi. Jos apua ei ole, patjan voi palauttaa.

Palautus on asiakkaalle maksuton!



Patjan kehitti äiti, jonka oma vauva oli huono nukkuja

Patjan on kehitellyt suomalainen nainen; äiti, jonka oma lapsi oli huono nukkumaan.

Hän nukutti vauvaa päivästä toiseen tuntikausia, väsyi, ja tämän myötä päätti etsiä ratkaisua asiaan.

Näin syntyi Lullame- vauvanpatja. Aika hienoa :) 

Arvostan kovasti ihmisiä, jotka ongelman kohdattuaan alkovat ratkomaan niitä, eivätkä jää tuleen makaamaan!

Alekoodi!

LullaMe-patjasta -20 % koodilla MIIAM20 ja 14 päivän kokeilujakson kaveriksi Goodion kotimaista raakasuklaata koodilla MIIAMGOODIO. 

Jos tilaaja haluaa pitää patjan 14 päivän kokeilujakson päätteeksi, patjan normaalihinnasta vähennetään -20 % sekä kokeilujakson hinta. 

Koodit on voimassa 24.2.2019 klo 23:59 asti.

Jos kiinnostuit, tutustu täältä!

Onko teillä hytkytelty vauvaa iltakaudet? Keskustelu käy blogin Facebook- sivulla ja instassa! :)


Kotiesittely osa 1: pienen vessan sisustus, kun asunto ei ole oma

Nykyinen asunto ei ole omamme, joten sisustamisessa menee rajat siinä, mitä saa tehdä ja mitä kaikkea edes kannattaa tehdä, kun kyse ei ole omasta asunnosta.

Alan nyt esittelemään meidän väliaikaista kotia pala kerrallaan, ja kerron mitä kaikkea ollaan tehty, kun on muokattu kodista omamme näköistä :)

Esimerkiksi asuntomme vessa: ei kannata edes ajatella mitään remontoimista, vaan sisustamisella koetan tehdä siitä omaa silmäämme miellyttävän täksi ajaksi, kun tässä asumme. 

Lähtötilanne: Vessa on 90 -luvun kunnossa, eli muovimattoa ja perinteinen vessanpeili ja muutama laatta pienen allaskalusteen takana. Seinä maalattu siistiksi. 

Harmi, kun lähtötilanteesta ei ole kuvaa, mutta osaatte varmaan kuvitella!

Tavoitteena tietysti käyttää mahdollisimman vähän rahaa, mutta saada vessasta mieluisa. Onhan se jatkuvassa käytössä!

Tässä pienen vessamme muutos, joka siis toteutettu pienellä budjetilla, mahdollisimman paljon vanhaa hyödyksi käyttäen.

Pienen vessan sisustus

Ensimmäinen asia, jonka halusin tehdä, oli vessan peilin vaihto.

Kulunut 90-luvun peili oli niin hallitseva elementti tässä vessassa, että se lähti ensimmäisenä pois, ja aloin sisustamaan vessaa uuden peilin ympärille.

Pienen vessan sisustus pienellä budjetilla, ilman remonttia.

Penkki on tullut muuton mukana entisen kotimme kylpyhuoneesta.

Sillä saan kivasti sisustusta pois lattiantasosta. Penkki käy väriltään hyvin peiliin ja tuo kontrastia.

Penkin päälle laitoin korin vessapaperirullia varten. Kori tuo lämpöä tilaan ja koska tilassa ei ole allaskaappia, vessapaperi tarvitsee säilytyspaikan.



Matto on vanha ja vähän liian iso, mutta koska se väreiltään käy ihan kivasti tilaan, laitoin sen tänne. Ehkä se menee vaihtoon jos sopivampi tulee vastaan.

Fazer- julistekin on vanha, ja sen tilalle voisin tilata jonkin kivemman julisteen jossain vaiheessa, mutta nyt tuo riittää ajamaan asiansa, eli tuo seinälle jonkin kivan katseenkohdistuspisteen :)

Vähän mustaa sprayta

20 vuotta vanha valkoinen wc-paperinteline ja pyyhenaulakko olivat jo aika lähmäisen näköisiä, ja kertaalleen päälle maalattuna olivat epäsiistejä (ei ole näköjään irroitettu, kun seinät on maalattu). 

Nyt ne saivat mustaa sprayta ylleen, ja niistä tuli kuin uudet. Näyttävät jopa design -kalusteilta :'D

Pienen vessan sisustus pienellä budjetilla, ilman remonttia.


Nyt ne myös kivasti nousevat tuolta seinästä ja käyvät hyvin muuhun sisustukseen! 

Tykkään lopputuloksesta huomattavasti enemmän, kuin lähtötilanteesta :) 

Seuraavassa osassa esittelen meidän keittiön ja sinne tehdyt ratkaisut! :)

Muuttaminen ei olekaan enää kivaa

Olette saattaneet lukea jostain teksteistäni, että olen ollut aikanaan oikein hevimuuttaja. 15 vuoden aikana taisin muuttaa noin 30 kertaa, neljässä eri kaupungissa.

Minusta muuttaminen oli kivaa. 

Uusia alkuja, samalla tuli karsittua tavaroita. Kalustevalssia, uuden asunnon sisustaminen ja uudet kulmat. Kivaa!

Laittelin ensimmäisenä yönä uudessa kodissa myöhään asti tavaroita paikoilleen, oli kiva miettiä, mikä olisi paras paikka kattiloille ja mikä kaappi joulukoristeille.

HUOM: se oli kivaa. 

Ei ole enää.

Muutan nyt ensimmäistä kertaa perheellisenä. Kolme lasta ja yksi koira, 50 neliötä pienempään asuntoon.

Ei helvetti, tämä ei ole kivaa.

Ei todellakaan ole aikaa "laitella ensimmäisenä yönä myöhään asti tavaroita paikoilleen".

Hyvä jos saataisiin jonain päivänä ne kaikki kamat sieltä edellisestä kodista tuotua tänne.

Päivät on täynnä lasten kerhoja ja ruuanlaittoa ja muuta arjen pyöritystä.

Vauva pitää viedä illalla nukkumaan hyvissä ajoin ja sen jälkeen menee toiset lapset nukkumaan. Siinä vaiheessa olen itse jo niin väsynyt, että iltapala on jo saavutus.

Olohuoneen nurkkaus, keittiö ja lasten huoneet on melkein järjestyksessä, (paitsi kaapit) Muualla vallitseekin kaaos. Näette tuon kuvan alanurkassa pilkottavan jonkin pöydän kulman ; se oli työpöytäni, joka odotti vientiä yläkertaan.


Ei ole enää sellaista aikaa, että voisi miettiä mihin kattilat olisi paras laittaa. Ne tungetaan sitä mukaa jonnekin kaappiin, kun ne tiskistä tulee. Samalla kannetaan vauvaa ja komennetaan kaksivuotiasta ja mietitään, missä välissä käyttäisi koiran ulkona.

Jätesäkkejä joka hemmetin nurkassa, niissä talvitakkia ja välikausivaatetta. Lasten kenkiä joka lähtöön, kaikille vuodenajoille. Harrastusvälineitä, pyyhkeitä, liinavaatteita.

Kun muuttaa perheen kanssa, kaikkea on ihan hitokseen enemmän, kuin silloin kun muutin yksiöstä yksiöön. Kaikkea paitsi aikaa.

Olisi ihana saada yksi viikonloppu, jona ehtisi purkaa tämän kaiken paikalleen ja laittaa kodin järjestykseen. Ilman lapsia.

Arki olisi helpompaa ja vähemmän hermoihin käyvää, kun tavarat olisi paikallaan ja niille edes olisi paikka.

Nyt vaatteeni ovat maanneet kaksi viikkoa makuuhuoneen lattialla isossa kasassa, koska yksinkertaisesti minulla ei ole ollut sellaista aikaa, että voisin käydä ne läpi ja asetella kaappiin.

Vielä jonain päivänä saan tämän kaaoksen selätettyä, ja esittelen teille kaikki säilytysratkaisut ja jutut, joita olen kehitellyt tässä muuton aikana :)

Sillä välin, tulkaa seuraamaan mun instaa! Siellä on muuten parhaillaan käynnissä kiva arvontakin :)


Talon myynnin syyt

Minulta on tosi paljon kyselty syitä siihen, miksi päätimme laittaa talomme myyntiin.

No, tässä tulee koko juttu alusta alkaen. 

Olimme 1,5 vuotta sitten mieheni kanssa pyöräilemässä kaksin. Anoppi katsoi Remun ja Ruun perään, että me saimme hetken piipahtaa viettämässä kahdenkeskistä liikuntatuokiota.

Meillä oli tosi kiva pyöräretki, vaikka sade yllätti. Sen reissun aikana saimme hetken aikaa puhua rauhassa tulevaisuudesta ja siitä, mitä kumpikin siltä toivoo.

Sitä en enää muista, miten päädyimme puhumaan Ruun esikouluun menosta ja talosta, mutta pian huomasimme puhuvamme siitä, että talomme sijainti ei ole kaikista turvallisin vaihtoehto lastemme koulunkäynnin suhteen.

Lapset on tietenkin meille kaikki kaikessa, ja niinpä koulutien turvallisuus ja lasten viihtyvyys on meille aika iso juttu.

Turvallinen koulutie

Meidän entinen, myyty kotimme sijaitsee alueella, jossa ei ole kävelytietä, ei katuvaloja, mutta liikenne on kuitenkin vilkasta, vauhti nousee kovemmaksi kuin olosuhteisiin nähden on turvallista ja tiessä on esimerkiksi mutkia, jotka tekevät tiellä liikkumisen  pienelle jalankulkijalle vaaralliseksi.


Näitä seikkoja emme tietenkään osanneet ajatella silloin, kun lapsettomina aloimme rakentaa taloa 7 vuotta sitten.

Keskustelumme päätyi siis tuolla pyörälenkillä siihen, että mitä jos koettaisimme saada talon myytyä ja rakentaisimme toisen talon lähemmäksi kouluja, ennen kuin Ruun esikoulu alkaa.

Lasten kaverit lähelle

Toinen asia, joka vaakakupissa painoi, oli lasten tulevaisuudessa kasvava tarve päästä leikkimään kavereiden kanssa.

Kun Ruu, Remu ja Tilda kasvavat, kavereiden merkitys heidän elämässään kasvaa, ja lapselle ja nuorelle on tosi tärkeää saada nähdä kavereita kouluajan ulkopuolella. 


Tuolta käsin se tarkoittaisi sitä, että joko kulkisi tätä turvatonta tietä ominpäin kavereiden luokse parin kilometrin päähän, tai että me kuskaisimme heitä. 

Haluamme alueelle, jossa lapset voivat turvallisesti ja helposti juosta naapurin lasten luokse leikkimään tai meille voi joku lasten piipahtaa ovelle ja pyytää lapsiamme leikkimään. 

Tontti löytyi nopeasti

Olimme molemmat hieman yllättyneitä, että päädyimme tällaiseen lopputulokseen tuon pyörämatkan aikana.

Aloimme katselemaan tontteja lähialueilta, ja hyvin pian löytyi vapaa tontti ihan muutaman sadan metrin päästä lastemme koulusta. 

Tontin vierellä on kauppa, lasten kerhopaikka, koulu ja liikuntapaikkoja.

Emme jääneet aikailemaan, vaan ostimme tontin ja aloimme valmistelemaan talon myyntiin laittoa. Päätimme, että aloitamme rakentamaan, jos saamme talon myytyä. Ja nyt nimet on papereissa ja talo on myyty :) 

Uusi projekti

Nyt siis saamme aloittaa uuden rakennusprojektin! 

Asumme nyt väliaikaisesti rivitalossa, ja aloitamme talon suunnittelun saman tien. Tavoitteena on, että jos kaikki menee putkeen, syksyllä 2020 asumme uudessa talossamme. Toki mutkia voi tulla matkaan, elämä ei aina mene niin kuin sitä suunnittelee :)

Tulen asioiden edetessä kertomaan täällä projektin etenemisestä ja rakentamisesta. Tavallaan palataan siihen, mistä blogi 6 vuotta sitten alkoi eli rakennushommiin! :) 

Tervetuloa seuraamaan kaikkea myös instaan; siellä olenkin jo julkaissut storyn puolella aiemmin kuvan uudesta tontistamme :) Joten jos raksailu ja kodin suunnittelu kiinnostaa, tulkaa mukaan!




Välillä tekisi vaan mieli karata vauvan kanssa

Kolme lasta ei todellakaan mene "siinä missä kaksikin".

Suurin ero on ehkä toistaiseksi siinä, että kun oli vain yksi taapero ja yksi vauva, niin taapero tietysti pyysi huomiota äidiltä ja siinä koin välillä riittämättömyyden tunnetta. Se oli suurimpia ongelmia kahden lapsen kanssa.

Mutta nyt meillä on viisivuotias, kaksivuotias ja vauva.

Siis se metelin määrä on ihan käsittämätön.

Ja se tappelun määrä! Koko ajan kuuluu vaan ÄITII ÄITII tuo löi, äiti vie Remu pois! Äitii, tuo ottaa minun lelut tai Äiti Remu niistää minun paitaan tai milloin mitäkin.

Remu on nyt ollut paljon flunssassa, ja ei pääse kerhoihin eikä harrastuksiin.

Tämä tietysti rajoittaa myös tekemisiämme Ruun kanssa, koska emme voi nähdä kavereita eikä ulkoilla samalla tavalla kuin jos kaikki olisi terveitä. Lapset pomppii seinille, kun joutuvat olemaan niin paljon kotona.

Oma pää välillä tuntuu räjähtävän! Jatkuva valittaminen, kun kaksivuotias kiusaa isosiskoaan, eikä tunnu uskovan että ei saa lyödä, ei saa repiä toisen piirustuksia jne.

Järjen puhuminen ei auta kaksivuotiaan kanssa, eikä sitä voi oikein rangaistakaan.

Välillä haluaisin vain karata vauvan kanssa

Vauvapieni vain hymyilee ja nukkuu. Haluaisin enemmän tuijotella häntä, höpötellä enkä olla vain äiti joka täällä huutaa koko ajan isommille lapsille.

Haaveilen välillä, että saisin olla vain vauvan kanssa köllötellen, vauva saisi nukkua päikkäreitä sylissäni tai vieressäni.



Mietin välillä ratkaisuksi, että voisin tietysti mennä toiseen huoneeseen vauvan kanssa oleskelemaan, mutta kun nuo kaksi isompaa ei sitten hetkeäkään ole sovussa. Ei mene kauan kun riita on pystyssä, koska Remu tekee jotain älytöntä.

Halusin vaan avautua. Ei mulla muuta tänään :D 

Remu viedään taas lääkäriin, ja tarkistetaan ettei ole korvatulehdusta tai muuta. 

Mukavaa päivää kaikille! :)