Kun lapset alkaa hyppimään seinille

 Kaupallinen yhteistyö Telia


En tiedä teistä, mutta meillä on tänä syksynä ollut erityisen pitkiä päiviä ja arkiviikkoja :'D 


Kun viime vuonna (eristys ja kaikki) lapset ei ollut juuri lainkaan kipeinä, niin nyt he ovat olleet senkin edestä. Ollaan siis oltu tosi paljon lasten kanssa kotona, kun pienestäkin nenän vuotamisesta ja yskimisestä jää nykyään kotiin. 


No, tämä syksyn myötä laskeutunut pimeys ja kotosalla oleminen on saanut lapset hyppimään seinille.






 Kun en itsekään viihdy märässä ja pimeässä kelissä puistoilemassa, helposti ajaudumme olemaan enemmän sisällä. Muksuille on koko ajan keksittävä tekemistä, muutoin he keksivät omia tyhmyyksiään ja se taas ei tiedä hyvää :) 


Me ollaan otettu avuksi C More TV! Pelastaja tänä syksynä.


Sieltä on löydetty tietysti ihan hirmuisen paljon katsottavaa. 


Teen yleensä näin: kun puolilta päivin on syöty, käydään ulkoilemassa ja sen jälkeen pirpanat saa mennä sohvalle viettämään "lepohetken", niinkuin meillä sitä kutsutaan. 






Silloin haetaan peitot, laitetaan C More TV päälle ja etsitään ne omat suosikit! Itse pistän välillä silmät siinä samalla kiinni hetkeksi lasten vierellä.. Jos ihan pienen hetken :D 

Tästä linkistä löydät meidän lasten lempparit tältä syksyltä. 


Paitsi että C More TV on tuonut meidän iltapäivän lepohetkiin tosi paljon uutta katseltavaa, niin ollaan saatu sieltä myös inspiraatiota yhteiseen tekemiseen! 


Lapset on nimittäin rakastunut yhteen koko perheen viihdeohjelmaan, ja ovat sen kautta innostuneet luomaan kotona pikkulegoista huikeita juttuja. Meidän 5 -vuotias on ollut syksyn ajan legokerhossa, jossa rakennellaan pikkulegoilla ja tämä C More TV:ssa näkyvä perheohjelma on tuonut tosi paljon lisäintoa. Arvaatko mikä se on? :) 

On tietysti kiva katsoa sitä koko perheen kesken, kun sisaruksetkin ovat silloin hetken sovussa.





Suosittelen ehdottomasti katsomaan tota, jos teiltä löytyy yhtään pikkulegoja. Siitä saa itsekin inspiraatiota. Minä en ole koskaan ollut hirveän hyvä luomaan noilla mitään, mutta saadaan Remun kanssa silti hyvät leikit aikaiseksi niinä aamuina kun ollaan kaksin kotona :) Lapset myös ihan haltioissaan kaikesta mitä tuossa ohjelmassa luodaan! 


Välillä meilläkin käy niin, että pikkusisko tulee ja iskee rakennelmat lattialle, mutta ollaan siinä tapauksessa Remun kanssa sovittu että ei anneta sen suututtaa, vaan otetaan uusia ideoita ja tehdään vielä hienompi!


Ollaan otettu myös kilpailuita rakenteluista, varsinkin isompien sisarusten kesken ne toimii hyvin! 


Muidenkin lelujen kanssa C More TV:ssa sisältö on antanut intoa uusiin leikkeihin. Esimerkiksi nämä leffat on katsottu moneen kertaan läpi, ja palomieslelut on kaivettu uudelleen esiin kaappien uumenista. Se on jännä, miten lelut välillä unohtuu ja kukaan ei leiki niillä aikoihin. Sitten niihin taas saa uutta intoa tällaisista elokuvista ja sarjoista! :) 






Minä itse rakastan rakkausrealityja! Kun saan lapset unille, on ihan parasta illan päätteeksi mennä sohvalle koirien kanssa ja katsoa pari jaksoa hömppää. C More TV: ssa näkee kaikki parhaat useiden kausien ajalta. Just ihanan kevyttä! Mä en iltaisin kaipaa mitään muuta, kuin rentouttavaa hyvän mielen ohjelmaa :) 


Joululomalla sisällölle C More TV:ssa tulee varmasti paljon käyttöä, koska se toimii tietenkin myös mobiililaitteilla. Kun ajellaan Lappiin ja takaisin, lapset kaipaa kipeästi viihdykettä. Näin me vanhemmatkin päästään automatkalla helpommalla!



Arvasitko, mitkä on meidän lasten lemppareita? :) Tykätäänkö teillä samoista? 




Soodataikina - laita ainekset purkkiin lahjaksi tai askartele itse koristeet kuuseen tai paketteihin!

Soodataikina on taas yksi näitä juttuja, joista meikämutsi on ihan ajastaan jäljessä.

Kaikki itseään kunnioittavat bloggaajat on tehneet näitä jo vuonna nakkijamakkara ja minä vasta tänä jouluna ekaa kertaa! Onko siel muita jäljessäkulkijoita? :D









Soodataikinan ihanuus piilee varmasti siinä, että ainekset on halpoja, ne saa ruokakaupasta, tekeminen on nopeaa, taikina on myrkytöntä ja ihastuttavaa käsitellä. Valmis tuotos kovettuu vuorokaudessa ja uunia ei tarvita!







Me tehtiin soodataikinasta pari koristetta pakettien päälle, annettiin yksi purkki lahjaksi ja ripustettiin osa kuuseen :)






Aion ottaa myös mummolaan jouluksi mukaan pari purkkia soodaa, jotta Ruu saa tehdä niistä mummon kanssa muovailuita.


Soodataikinan teko on helppoa.


Tarvitset soodataikinaan nämä


2 dl ruokasoodaa

1 dl maissitärkkelystä

1, 25 dl vettä

sekoita kaikki ainekset kattilassa, keittele koko ajan hämmentäen miedolla lämmöllä, kunnes seos on puuromaista. Minulla se tarttui vähän pohjaan, mutta kun pitää lämmön mietona ja sekoittaa pohjaa myöten niin massa ei ehdi palaa.

Jäähdytä massa pihalla, peitin kattilan pyyhkeellä jotta se pysyy kosteana. Pyöritä palloksi ja ala työstämään kuten piparitaikinaa.

Kaulittu levy kannattaa jättää noin 0,5 cm paksuiseksi, jotta koristeet pysyy vahvoina kuivuttuaan.

Koristelussa mielikuvitus on valttia! Me käytettiin piparimuotteja, lasten leluja, kaikkea missä on kivoja kohokuvioita.

Jos koristeen pinnan haluaa kuvioida kokonaan, kannattaa ensin tehdä kuvio massan pintaan ja sitten vasta ottaa muotilla kuvioita.




Ideoita voi hakea vaikka Pinterestistä!
Kun teet ripustusreiän, koristeita voi laittaa joulukuuseen tai vaikka paketteihin koristeeksi.



Purkillinen soodataikina-aineksia on kiva lahja tai vieminen lapsiperheeseen! :) 

Kun purkin kylkeen ripustaa vielä piparimuotin ja lappuselle käyttöohjeen, on paketti viimeistelty

Joulun pyhinä on aikaa askarrella ja myrkytön massa sopii näille vuosikkaillekin :)




Uusi tatuointini! Kuka teki, mitä maksoi, kuinka kauan meni ja sattuiko :D

 Kävin eilen tatuoitavana Turussa. Tatuointi on jo pitkään, pitkään ollut suunnitelmissa, mutta tietenkään raskaus-ja imetysaikana se ei ole mahdollista. Kun kuopuksen imetys loppui 2020, aloin todenteolla kyttäilemään mieluista artistia. 



Etsin tatuoijaa Turun seudulta tietenkin, koska täällä asumme. Käytin apuna lähinnä instaa, koska siellä saa niin helposti kuvia selattua, ja hakusanana käytin "tatuointiturku", ja aloin selata kuvavirtaa, jotta löytäisin mieluisen tyylin tekijöitä. 


Sieltä nousi muutama tekijä, joiden tyyli miellytti silmääni. Halusin vesivärityyppisen kuvan, ja koska ajanvaraus ei kovin usein ole noilla tekijöillä auki, jouduin tietenkin odottelemaan ajanvarauksen avautumista. Ja sitten sain ajan! Viime toukokuussa sain varattua ajan, joka meni tänne marraskuuhun asti. 






Odotus on tietysti ollut pitkä, mutta ainakin olen voinut odotusajan pohtia, tuntuuko varauksen yhteydessä antamani idea kuvasta yhä hyvältä. Ja tuntuihan se!



Varasin samalla myös päivän vapaaksi mieheltäni, jotta hän voisi olla päivän lasten kanssa, koska isohkon kuvan tekemiseen tarvittiin koko päivän aika. 


Tekijäksi tuli Carita "Caicca" Raccolainen. Hänen instafeedissään oli niin ihania, värikkäitä kuvia, niihin ihastuin. (insta caiccarocktattoos )






Aloitimme suunnittelun parissa klo 11. Carita kyseli ja minä näytin useita inspiraatiokuvia, eli kuvia värimaailmasta, kukista jotka miellytti jne. 



Sitten hän otti kuvan olkavarrestani, alkoi piirtämään padilla kuvaa, minä kävin kaupassa tässä välissä ja tunnin kuluttua taidettiin jo sovitella tulostettua kuvaa vasten olkavartta.



Muutamaa eri versiota kuvan koosta sovitettiin, kunnes päätös syntyi. Tämän jälkeen mentiin värien ääreen, puhuttiin siitä, minkä värinen mikäkin kukka olisi, mikä olisi mieluinen vihreä, mites perhosten väritys jne. 







Ja sitten tuoliin! Jännitti vähän, koska olin vähän unohtanut miltä tatuointi tuntuu. Edellinen, tähän asti ainut tatskani oli otettu noin 15 vuotta sitten. 



Ensimmäiset neljä tuntia meni oikeastaan aika lailla leikiten :) Katselin samalla kännykästä ohjelmia (Love Island UK ) , mikäs sen kivempaa vastapainoa arjelle, kuin saa istua rauhassa ilman että kukaan huutaa: ÄITI, ÄITI :D Siinä ei pieni tatuointikone paljon kirvele :D 






Ihan viime metreillä tuonne kainaloa lähelle tehty perhonen oli jo aika arka paikka, mutta kyllä senkin kesti. Kun tatuointia aina välillä pyyhittiin, siinä tuli painelusta mieleen ihan kohdun painelu synnytyksen jälkeen. Mutta kohdun painelu tuntui pahemmalta x 100 :D



Ikävintä oli, kun palelin niin paljon! Siis mä palelen kotonakin, mutta tuolla kun tietysti piti olla käsi paljaana ja paikallaan, niin vielä enemmän. Vaikka mulla oli peitto ja villasukat..Ilmeisesti pitkä tatuointikin voi vaikuttaa, eli kehon immuunisysteemi tekee jotain ja alkaa palella, mutta mua varmaan palelisi ihan vain jos istuisin muutenkin siellä paikallaan käsi paljaana :) Ensi kerralla tajuan laittaa tuplasti vaatetta ja villaa ylle. 



Onneksi tajusin pukeutua oikein mukavasti muuten. Löysät collegehousut best!






Kuvastakin näkee, että palelen, iho kananlihalla :) 



Kello oli vähän päälle 19, kun oli valmista. Kuvan hakkaaminen oli aloitettu hieman ennen kahta muistaakseni, joten yli viisi tuntia tekemisessä meni, ilman suurempia taukoja. Välillä kävin vessassa ja otin glögiä, mutta eipä sen suurempia taukoja pidetty. 


Yö tatuoidun käden kanssa meni ihan mukavasti, kun en nukkunut sillä kyljellä. Hyvin muisti unissaankin pysyä pois sen päältä :) 


Eli ei sattunut mitenkään älyttömästi missään vaiheessa, suurin osa ajasta tuntui ihan mukavalta se surina iholla. Hintaa tuli 350 €, josta 50 € maksoin jo varausvaiheessa varausmaksuna. Todella edullinen siis, ja sanoinkin Caritalle, että hänen kannattaa nostaa hintoja ehdottomasti :D 


Eli sellaista! Nyt vain ahkerasti hoidan ihoa rasvailemalla ja pitämällä puhtaana. Olen tosi tyytyväinen kuvaan ja siihen, että sain vihdoin aikaiseksi varattua ajan :)  



Niin ja postaus ei ole yhteistyö, eikä mainos! Joku kuitenkin epäilee asiaa :)



Suosittua